Minä en tee lupauksia

Mutta tämä vuosi voisi olla edellistä parempi. On ollut jotenkin tyhjänpäiväinen vuosi, joten olen päättänyt, että seuraavat asiat voin ainakin muuttaa, jotta voin itse vaikuttaa siihen, että vuosi on parempi:

1) kiskon itseni liikkeelee. En liiku tarpeeksi, en jaksa tarpeeksi ja en ole enää oma itseni siitä syystä. Housuboyn paketista löytyi kuin löytyikin se kauan hinkumani sykemittari, joka varmasti auttaa sekä liikkumisessa, että kulutuksen seurannassa :) Lopetan painostani stressaamisen, kunhan olen saanut itseni taas liikkelle, kaikki sujuu itsestään.

2) Liikkumiseen liittyen hengaan enemmän kavereiden kanssa. Ehdotan hengailua useammin ja olen aktiivisempi. En jaksa möllöttää enää niin paljon yksin.

3) Alan miettimään enemmän, mitä suustani päästän. Meillä kotona nälviminen ja kuitit ovat luonnollista ja hauskaa. Alan kuitenkin miettimään enemmän, milloin joku ihminen ei välttämättä tajua näitä sutkautuksia.

4) Otan kaiken irti Sveitsin ajasta. Teen kaiken itseäni varten ja teen kaiken parhaani mukaan. Haluan luoda kontakteja ammatillisesti ja henkilötasolla sekä kokea mahdollisimman paljon.

P.s. Pukki toi ihania lahjoja, joista yritän vielä kirjoittaa ennen kuin pakkaus alkaa. Ihanaa uuttavuotta kaikille!

Uskotteko te uudenvuodenlupauksiin?

Merry Christmas

Hei kaikille ja anteeksi laiminlyöntini. Itselläni oli hirveästi menoja joulua ennen ja olen suihkinut ympäriinsä vaihtareiden bileissä ja pakkauspuuhissa sekä vuokrannut asuntoni kevääksi eteenpäin. Enää kolme viikkoa Sveitsiin ja sitä ennen haluan nauttia ajasta perheeni ja Housuboyn kanssa. Lupaan yrittää päivittää välipäivinä, kun ei kuitenkaan ole mitään tekemistä (paitsi yksi tutkielma 8 sivua ja essee 2300 sanaa).

Minä olen kuitenkin henkeen ja vereen joulurauhaihminen, joten nyt vetäydyn siihen omaani ja palaan taas joulun jälkeen. Toivon kaikille joulurauhaa ja toivottavasti ihan pikkuisen sitä taikaa :)

Hyvää joulua!

T: Sho(e)paholic

Kuka teki minusta tän naisen?

Housuboy lensi eilen Kanarialle. Meillä oli oikein rauhallinen viikonloppu. Lauantaina kävimme yhdessä syömässä hienommin Ravintola Pannussa. Minä menin näissä.

Mekko: H&M
Leggings: GT
Popot: Bianco
Jakku: Vila

Ensin meinasin mennä ilman tuota jakkua, mutta päätin sitten kuitenkin ottaa sen päälle. Pannu ei ota kahden tai neljän hengen pöytävarauksia, joten seisoimme jonossa ensin kymmenen minuuttia ilman että se liikkui kertaakaan. Päätimme kokeilla Amarilloa. Amarillossa kerrottiin ystävällisesti, että jonotusaika oli 45-60 min. Housuboyn työkaveri soitti, koska oli ollut Pannun jonossa edellämme, että jono oli liikkunut ja enää ei ollut montaa henkeä jonossa. Joten menimme vielä kerran takaisin katsomaan, josko ei tarvisi turvautua Hesburgeriin. Ja onneksi sitten pääsimme. Oletteko ajatelleet, mitä kiskontaa ravintolajälkkärit ovat? 7,50e kakusta? C'mon!

Saappaat: Sauvon Kenkä
Farkut: Vero Moda
Toppi: GT
Bolero: Mick's

Näissä vein sitten Housuboyn ja kaverinsa Oulunsaloon eilen. Olin jotenkin niin lamaantunut eilen tietäessäni, että viikkoon en kuule hänestä mitään enkä saisi soittaa enää aina, kun minusta tuntuu siltä. Minulle ikävä on aina pahin ensimmäisenä päivänä. Housuboy sanoi minulle lauantai-iltana, että olen maailman kaunein ihminen, kaunein, jonka hän on ikinä tuntenut sekä sisältä että ulkoa. Ja märsäsin varmaan kymmenen minuuttia ilosta. Hän ei kehu oma-aloitteisesti minua ikinä, joten meni kyllä läpi aika kivasti.

Tänään sain kuitenkin jo järkevät vaatteet päälle ja taidan mennä autolla kunnon kauppaan. Ja kyllä, aion laittaa juuri nuo kengät, koska nuo housut kaipaavat tuollasia platformeja. Oisin halunnut huivin kaulaa, mutta en omista oikean väristä.

Kengät: Blink/ Aleksi 13
Housut ja vyö: Vero Moda
Paita: Esprit

Tunnen oloni säälittäväksi, koska ruikutan siitä, että hellu on poissa. Minä en ole tällainen. Hän on poissa viikon ja tunne oloni niin yksinäiseksi! Minä olen kohta poissa kolme kuukautta, miltäköhän se tuntuu hänestä? Onneksi hänellä on seuraa ja hauska viikko tiedossa, koska tiedän, että Housuboy tarvii juuri tätä. Itse käytän aikani joululahjaostoksiin ja siihen, että käyn keskiviikkona ostoksilla äitini kanssa, kun hän tulee tänne jouluostoksille :) Inhoan jouluruuhkia. Varsinkin sitä, että ne pirun ihmiset tukkivat kaikki kulkuväylät! Mikä hitto siinä on, että pitää jäädä juuri ovien eteen, liukuportaitten ylä-/alapäähän tai 30cm leveälle kulkuväylälle unelmoimaan?

Hauskaa viikkoa kaikille!

Life goes on

Nyt saan ihan vähän vielä nillittää: HOusuboy tuli luokseni Ouluun, mistä lentääkin huomenna Kanarian saarille. Minä vien. Hän nukkuu edelleen, joten minä sain tässä kuumeessa (, joka nousi leikkauksen seurauksena ihan odotettavasti) juosta apteekkiin omasta ja hänenkin puolestaan. Miten musta tuntuu, että tää ei ihan mennyt oikein? Nukuin yöni sohvalla, koska en enää mahtunut edes omaan sänkyyni ja kun olin kaksi (tahatonta) huitasua saanut tarpeeksi lähelle poskeani nukkuessani, niin päätin, että nyt saa riittää. Kiikuin tikkaat alas ja tulin sohvalle nukkumaan.

Parhaat ystäväni mustikkakeitto, vadelma-ruusunmarja -Piltti ja pinaattikeitto sekä jäätelö ovat tehneet oikein hyvää linjoilleni - voinnilleni eivät. Pelkään syödä vielä ja hoipertelen ympäriinsä kuin nukkuneen rukous :D Kaverini pelotteli, että poskeni on aamulla kuin golfpallo, mutta ilmeisesti olen onnistunut välttämään tämän ilmiön riittävällä kylmällä, puremalla vanutuppoa riittävän paljon (koko loppupäivän vaihtaen välillä taitosta) sekä syömällä ahkerasti kipulääkkeitä. Olen kyllä edelleen katkera, että sain vain 500mg Panadolia, kun kaverit on saaneet 800mg buranaa tai jopa panacodia. Oisin tarvinnut viimeistä itekin. Joka tapauksessa tänään olen optimistinen sen suhteen, että hampaat paranevat ja saatan ehkä jos syödä pureskeltavaa ruokaa, jeij!

Eli huomenna loppuu valitus. Tänään ohjelmassa kantapaikassa El Clásico (Barcelona - Real Madrid).

If teeth coul kill

Kävin poistattaan kaksi viisuria vasemmalta puolelta. Ei ole ihan vahva olo. Para-tabsia menee ja vanutuppoa purraan, minkä keretään. Mun pakkasessa ei ole jääpakkausta, mutta näppäränä opiskelijana otin käyttöön jäisen, wait for it, minttuviinapullon! Itsehän en juo väkeviä, mutta tuosta tehtiin viime laskiaiseksi termariin minttukaakaota. Siitä asti se on siellä virunut :D
Plussa? Ensimmäinen paketti Kevyt Trio -jäätelöä on kohta mennyt ja ihan hyvällä omallatunnolla, kun muuhun ei pysty. Huomenna kokeilen pilttiä ja keittoa. Mulla on leukalukko.

Olin tänään kaikesta huolimatta über-chic, mutta kuvaa en ole saanut otettua, koska on vähän tuskia.

Tässä kuitenkin pitkästä aikaa jotain, mikä on piristänyt minua niin huomattavasti, eli aussipoika, joka palasi juuri kotimaahansa laittoi viimeisenä viestinään tällälailla puhelimeeni:

"Hei! Sorry we didn't get a chance to catch up yesterday, I hope that your tooth gets fixed with little pain today! Thanks so much for making my exchange a great one you have made it easy for me to settle in! I had a great time and will be back in finland i'm sure! And remember if you come to Australia you will always have a place to stay! Have a great one stay in touch through fb! Dave x

Naiset, nyt te voitte ottaa oppia!

Ei vitsi, mie olen niin fiksu! Siis niin saakelin fiksu! Missä syy törkeään itseriittoisuuteeni? Minäpä kerron teille, koska te tulette olemaan niin ylpeitä!

Olemme vääntäneet Housuboyn kanssa kättä nyt noin kaksi vuotta siitä, kannattaako tupakkaa polttaa. Otin myös esille tuossa pari viikkoa sitten sen, että hän käyttää yhteisestä budjetistamme törkeän paljon rahaa siihen, että hän polttaa ne taivaan tuuliin. Noh, hänen mielestään olen väärässä ja ne ovat hänen omia rahojaan (totta) jne. Viime viikolla I did the math: kolme askia viikossa sinistä keskikokosta L&M:ää = 12e tämä kuukaudessa =48e ja tämä vuodessa on n. 600e. Voin surutta sanoa 600 vaikka pyöristelinkin kuukausisummaa ylöspäin, sillä kolme askia on optimistinen arvio. Täräytin sunnuntaina toiselle, kun se pahaa-aavistamatta pelasi XBoxia (tuota jumaluuden ilmentymää miehelleni), että:

Minä: "Siehän käytät noin 3 askia tupakkaa viikossa?"
Housuboy: "Ainaki."
M: "Eli se tekee noin 12e viikossa."
H: "Niin?" (äänessä ärtymystä)
M: "Eli en millään nalkutuksella sano tätä, mutta se on 48e kuukaudessa."
H: *muutama ärräpää* "Niin no se on jo puhuttu sata kertaa läpi ja se ei ole sinun rahaa, joka siinä menee enkä sais niitä kuitenkaan säästöön, että turha sun on siinä nalkuttaa!"
M: (niellen tulevaa nalkutus- ja äyskimispuuskaa pyhän asian nimessä) "Ei kun aattelin vaan, että tästä lähen mie ostan joka kuukausi 50e kengät tai vastaavasti käytän sen summan vuodessa kenkiin ja sie et valita kertaakaan" *enkelin hymy*
H: *hyvin ällistynyt ja alistunut ilme* "PERKELE! Sie olet oikeassa!" (ja muutama ällistynyt ärräpää lisää
M: *liitelee olohuoneeseen hypähdellen onnellisena ja itsetyytyväisenä*

Muita asioita, löysin vihdoin miesten ylisuuren kauluspaidan CM:stä hintaan 5e kiitos!


Tiistain pub night, yhden aussin hyvästelyt ja kampaajareissu hoidettu näissä:

Leggingsit: GT
Kello: Esprit
Kaulakoru ja kengät: H&M
Sortsit: One Way
Paita: CityMarket
Liivi: Vero Moda

Kampaaja leikkas mun hiuksia ihan liikaa, nyyh! Mutta pakko ne oli lyhentää, ne oli ihan kuolleet :( Se oli outo, kun leikkas ilman, että kasteli tai suoristi tukkaani. Olen vähän huolissani siitä, mitä tuolta löytyy, kun suoristan nuo, kun jos hiukset leikkaa kiharana niin ne ei välttämättä näytä ihan yhtä hienolta suorana... Vaan nyt lähden kaupungille jouluostoksille. Hauskaa loppuviikkoa kaikille!

P.S. Serkkuni täytti viime viikonloppuna 18 ja bileet olivat vallan mahtavat, vaikka itse sanonkin ;) Aion laittaa vielä kuvia siitä viikonlopusta, kunhan kaverit laittavat ne tulemaan :)

Stylista ja leipäcracker

Siis nyt ottaa niin päähän! Katson tosi paljon ohjelmaa neloselta: Sairaala, Greyn Anatomia, Täydelliset Naiset, Ruma Betty jne. Ja joka kerta sieltä tulee se saamarin Stylistan mainos joka väliin. Ensinnäkin taustalla soi maailmankaikkeuden ärsyttävin ja turhin biisi, eli Britneyn Womanizer. Se riittäisi jo yksin siihen, että kiipeän seinille, kun kuulen sen kolme kertaa päivässä. Ja aina se sama kohta. Lisäksi mainoksessa on niin aitoja tyyppejä että - varsinkin tämä Anne Slowey, jonka puhetapa on niin järkky. Joo joo eihän se sille mitään voi. MUTTA siltikin minua ärsyttää eniten se loppukommentti. Se nainen, joka julistaa tämän ohjelman /stylista/ksi. Mikä oli? Jos te perhana pidätte sen ohjelman nimen englannin kielisenä niin, se lausutaan stailist(ö) tietääkseni. Vaan ei. Ja tästä me muuten nillitämme ihan porukalla.

Sen lisäksi Jyväshyvä mainostaa maistuvaa leipäkräkkeriä ja eräällä työpaikalla tarjotaan asiakkaille söörvissiä. Huoh. Suomi suomena ja enkku enkkuna.

The worst pikkujoulu ever

Tämä tapahtui Rovaniemen Fransmannissa. Olimme koko Housuboyn työporukan kanssa innolla menossa katsomaan Cabatet'ta ja sen jälkeen vielä tanssaamaan baarissa - onhan samassa paikassa Doris, Amarillo ja Fransmanni, hotellista puhumattakaan. Tässä on meistä edustuspotretti oikein, huomatkaa, että pidin eka kertaa elämässäni huulipunaa (kunnon punasta vieläpä!) ja lisäksi muutimme eilen :D

Mekko: GT
Kengät: Bianco(mun), hellun kengistä ei tietoa
Bolero: ONLY
Korut: Stockmann
Puku: Dressmann
Solmio: iskältä

Eli viikonlopun muuttorumban jäljiltä me lähdimme rentoutumaan pikkujouluihin. Viime vuonna oli upeat pirskeet Tornion Kaupunginhotellissa ruokineen päivineen. Tänä vuonna bileet lässähtivät siihen, että ruokailun jälkeen meitä kehotettiin siirtymään Cabaret'n puolelle ja tämän (surkean) esityksen jälkeen, jossa kyllä esittäjät lauloivat hyvin, meille ilmoitettiin, että nyt teidän täytyy poistua yökerhon puolelta ja voitte palata lipuillanne takaisin kahden tunnin päästä. Lisäksi piikki meni meille baarin puolella kiinni. Naureskelimme porukalla, että oisimme voineet ryypätä kotipuolessakin omaan laskuun. Pomo oli aika harmissaan tapahtumien käänteestä. Kotiinpäin lähdimme jo puoli yhdeltätoista. Bussissa olikin tunnelma jo takaisin katossa ja porukka jatkoi kahden kaupungin baareihin riippuen kumpaan kuului. Oma iltani lässähti ja lässäytin siinä samalla siskonikin illan, koska hän kuskasi minut kotiin :D mutta se oli täysin oma vikani. Käytin sitten ajan hyväkseni odotellessani parempaa puoliskoakin kotiin ja purin muuttolaatikoista kaikki astiat.

Iloisempiin asioihin:

Minulla on nyt ihka oma vaatehuone! Olen täysin rakastunut uuteen asuntoomme. Voin laittaa kuvia lisää myöhemmin, mutta tässä ovat lempiasiani:
1) ei enää sokeritoukkia (yök!)
2) oma vaatehuone (Housuboy oli ihanan suloinen, kun lupasi kaapin minulle nähtyään, kuinka onnelliseksi se minut teki
3) oma piha! Saan siis ensi kesänä tulla aurinkoisena päivänä kotiin, tehosekoittaa itselleni sorbetin ja mennä siemailemaan sitä takapihalleni (oh, happy day!)
4) ei alakerran naapureita, ei tappelun ääniä, ei rappukäytävän melua
5) vain yksi ovi avattavana ja eikä yhtään porrasta kiivettävänä (niitä saa juosta ihan tarpeeksi Oulussakin)

Olin torstain ja perjantain isäni sijaisena koululla ja oli taas tosi mukavaa. Olen erittäin tottunut jo tuohon paikkaan ja lapsiin siellä ja osaan suurimman osan nimetkin. Varsinkin isäni luokan ja hänen liikuntaryhmät sekä teknisen työn ryhmät. Lisäksi olen päättänyt, että jos vielä Fiksumpi Kuin Koululainen tulee takaisin, menen mukaan. Toisaalta jo ala-asteella olen huomannut tiettyä röyhkeyttä ja julmuutta jossain käytöksessä. Jos et tiennyt vielä kaikki vikojasi, mene ala-asteelle oppimaan ne. Olen kokenut ala-asteen sijaisuudet joskus paljon rankempina kuin yläasteen.

Vaan nyt me lähdemme Housuboyn kanssa hakemaan vähän purtavaa tänne tyhjään kämppään ja sitten illaksi pelaamaan sählyä. Hauskaa päivää ja viikonvaihdetta!

tyttö, joka rakastui jääkiekkoon

Ja tyttö, jonka toinen puolisko olisi hyvin vihainen, jos tietäisi, että hänen iki-ihana kenkäfriikkinsä välttelee muuttopakkaamista muuton aattona katsomalla Greyn Anatomiaa JA paukuttamalla blogimerkintää.

Ja ihan minun mielikseni, vilkaiskaa tätä kenkää! Jos tässä pörssissä ois nyt sellaiset 150e ylimääräistä, niin tuollaiset ostaisin. Topshopista siis. Nuo olisivat minun unelmakengät. Itse asiassa näin nuo Brittien Glamourissa, mutta taisivat olla vieläpä kiilotnahkaa ja vain 65£, joten en usko, että tuo on ihan sama kenkä, mutta lähes sama, jotta saatte kuvan siitä täydellisestä :D

Tanssitreenit ovat osaltani menettäneet merkityksensä. En enää rakasta tanssia, koska tanssi ei enää ole hiphopia. Paikalle on tuotu periaatteessa kiva tyttö, jolla ei ole mitään hajua kyseisestä tanssisuunnasta. Harmittaa, sillä perusteita ei ole rahojen palautukseen ja kurssi maksoi aika paljon :(


Otsikkoon viitaten taas, kävin katsomassa Kärpät-SaiPa eilen. On inhottavaa katsoa oman lempparijoukkueensa alennustilaa. Tällä kertaa voittivat 2-1, mutta viime vuoden joukkue olisi peitonut SaiPan sata nolla. Pelissä olo tuntui mahtavalta ja olo myös. Kiva tehdä asioita, joista oikeasti pidän. Tulin kotiin Subwayn kautta Kana Teriyaki kotipaketissa, namnam! Olen ihan koukussa niihin patonkeihin! Normaalisti menen peliin colour-coordinated: Keltanen pitkähihanen ja pitkähelmanen paita ja mustat farkut, saappaat, musta huivi, takki ja Kärppäpipo. Tällä kertaa ne mustat housut olivat Kemissä, joten ette saa kuvaa siitä.

Ja mies soitti, että se tulee kotiin pitserian kautta. Äkkiä blogi kiinni :D!

The jeans

Farkut: ONLY
Kengät: Barcelonasta
T-paita: My Face

Ostin siis nyt ne farkut. Noin kolmen mietinnän jälkeen, koska hinta oli niin huikea. Ja ostin ne One Waystä Stokkalta. Noudatan uutta shopaustekniikkaa: onko mun pakko saada nämä? Jos joku jää tosissaan vaivaan, ostan ne sitten. Näiden kanssa tosissaan vaivas. Kävin toisen kerran kattoon noita ihania lökäreitä ja sitten kävelin taas pois. Kolmannella kerralla olin ajatellut, että haluan ne. Sitten menin pukkariin ja sovitin, että otanko liian ison koon vai aivan liian ison koon. Otin sitten liian ison koon, koska takaa istuivat sillä tavalla paremmin, mutta ovat silti tositosi ihanat. No niin ja sitten saavuin innoissaan kotia, koska ne olivat MUN - huomatakseni, että postiluukusta oli kolahtanut 4 kpl kanta-asiakkaan 10e alennusseteleitä, joilla olisi tipahtanut hinnasta sen verran alennusta. Sen siitä saa, kun on kärsimätön. Ihan kuin koko ei ois siellä kaupassa vielä pysynyt.. Mutta onneksi mulla on millä mällätä! *tukehtuu nauruun*

Kivempiin asioihin, olen saanut yliopistourani ekan femman kokeesta! Ja vielä täysin ansaitusti. Kävelin torstaina ennen tyttöjen pyjamabileitä nimittäin enkun ääntämiskokeeseen ja luin kuulemma liian nopeesti, mutta muuten täydellisesti. Nyt saan kyllä vähän kehua itseäni, koska tämä oli tosiaan ansaittu juttu ja eka vitoseni (miten niin en ressaa koulusta liikoja :D?!) Joten loppujen lopuksi tänään englantilaisen filologian ilmoitustaululla komeili opiskelijanumeroni perässä numero 5 ja mulla teki mieli tanssia kotiin! Läpyttelin itteäni selkään ja mietin, kuinka ihanalta tuntuu onnistua vihdoin :) tämä oli ainoa asia, josta ajattelin, että pakko on saada se paras arvosana, koska minulla on siihen täydet valmiudet. Loppujen lopuksi papattamisenikaan ei ollut ollut liian häiritsevä tekijä. Olipa kiva tuntea itsensä taas pinkoksi pitkästä aikaa. Vaikka ei uskoisi, niin lukiossa olen vielä tehnyt lähes virheetöntä jälkeä kouluni kanssa.

P.S. Kannatan muuten tässä vaiheessa BB-voittajaksi Anniinaa. Onhan se tyhmä tyttö ja kaikkea, mutta ainakin se myöntää sen ja voi nauraa sille. Sitä kunnioitan. Ei mullakaan aina välähdä, mutta saapa ainakin muut siitä huvia :D meidän porukassa on aika paljon näitä hetkiä ja osaan arvostaa blondiutta :D lisäksi vaikuttaa aidolta ja höppänältä ja suurisydämiseltä. Ja tosi TV-linjalta vielä: haluan sen Kallen hittoon sieltä Idolsista. Jonkin verran löytyy tältä rintamalta sävelkorvaa ja musiikin tuntemusta ja hän on ylivoimaisesti heikoin kaikista!

Lentolippu hankittu.

Nyt saan luvalla kehittää matkakuumetta, sillä lentolippu on hankittu ja isäntäperheeseen on otettu yhteyttä. Silti kaikki pyörii nyt niin pahasti päässä, että olen innoissani oikeastaan vasta, kun olen Sveitsissä. Matkani lähtee kotoa kohti Tamperetta ja Helsinkiä luultavasti loppiaisena. Tampereella käyn visiitillä kummitytön luona ja Helsingissä luultavasti baarikierroksella serkkuni kanssa, jos ehdin. Sveitsissä Zürichissä minä olen klo 12.00 9.1.2009. Sen jälkeen tämä shoe-p-aholic on pääsisäiseen asti bloggaaja Sveitsissä. Junalla siirryn siitä sitten 2h 40 min matkan jälkeen tulevaan kotikaupunkiini isäntäperheeseen, johon kuuluu kaksi pientä poikaa. Minusta on jännä kokea poikaperhe, koska minulla on aina ollut vain siskoja ja vain muutama poikaserkkukaan.

Vakavampiin asioihin: olen ollut koko syksyn vähän allapäin. Ajatus tästä rumbasta ja sen alkamisesta uudestaan on vain jotenkin niin uuvuttavaa. Minä olen suhteessamme se, joka kulkee kaikki viikonloput, koska minun kämppäni on opiskelijakämppä, johon ei saisi tuoda ylimääräisiä vieraita. Toisekseen me näemme nopeammin, koska minun viikonloppuni alkaa jo torstaina. Tämä uupumus on vain pahentunut siksi, että olin aivan koko kesän töissä ilman pienintäkään lomaa. Kaikki tekeminen on tänä vuonna tuntunut ylivoimaiselta ja vaihtaessani blogipaikkaa en enää kokenut olevani littlemisssunshine. Nyt kuitenkin helpotukseksi näkyy taas valoa tunnelin päässä. Toissa viikonloppuna oli todella paha romahdus riidan yhteydessä ja Housuboy järkyttyi, koska ei ollut tiennyt tilanteesta mitään. Ystävistä osa on huomannut asian, mutta veikkaan, että he syyttävät tilanteesta vähän toista juttua keskustelumme perusteella. Kun sain kaiken ulos, asia helpotti. Ei se mitenkään parantanut tilannetta, mutta oloani kyllä. Viime viikolla aloin todella ponnistella ja päätin, että himoliikunta alkaa taas. Jos liikunta auttoi minut yli pahemmankin murskaantumisen, niin kyllä se tässäkin auttaa varmasti. Se on vain jäänyt liiaksi pois. Tämä viikko on onneksi aikaa, joten rentoutuakin ehtii. Olen juuri lähdössä kaupungille, jos ne täydelliset äijäfarkut vaikka olisivat mulle sopivat ja raaskin ne ostaa :)

tenttiinluvunvälttelypostaus a.k.a. kenkäjutska

Koska kengät sopivat täydellisesti blogini aihepiiriin, kopsin tämän tehdäkseni sen, että ei vaan tarvis tehdä järkevyyksiä.

1. Milloin opit kävelemään korkokengillä?
Eka opettelin mummin korkkareilla. Ne oli yleensä turkoosit. Ja kokoa 39, kun minun jalkani oli noin 34. Mutta jossain vaiheessa kai opin sen varmaan vasta joskus lukiossa, koska en pitänyt juuri korkoja ennen sitä. Minun innostukseni alkoi täydellä vauhdilla vasta ekasta omasta tilipussista ja Sinkkuelämän sekä America's Next Top Modelin seurauksena. Kuvassa minä ja pikkusisko. Se sai aina kaikki ne, jotka minä halusin. Siitä tuo katkerahko ilme..

2. Milloin sait/ostit ensimmäiset korkokenkäsi?
Mun eka korkkarit olivat varmaan ihan vain juhlakäyttöön tarkoitetut sievät ja valkoiset korolliset sandaalit, joita pidin myös vanhojen tansseissa. Ne ovat mulla edelleen: siis todella erityisen mukavat korkokengiksi ja kuluneet ja muotoutuneet mun jalkaan kulumatta ulkonäollisesti, mikä on harvinaista halppisparilta valkoisia kenkiä.

3. Mitkä ovat suosikkikenkäsi tällä hetkellä?
No minulla on kahdet: On nämä, jotka näkyvät bannerissani, sillä ne ovat ehdottomasti kauneimmat ja uniikit ja tyylikkäät ja niin Sex and the City -kengät <3 style="font-weight: bold;">

4. Entä mistä kengistä unelmoit?
Voin sanoa ihan suoraan, että haaveilen sellaisista tyypillisisitä Louboutinin kengistä (musta ihana platform tai slingback), sitten ihanasta jostain tyylikkäästä Jimmy Choosista ja sellaisesta ihanan värikkäästä, mielikuvituksellisesta ja melkein mauttomasta parista Manoloja. Unelmamerkkini. Voisin myös ottaa ne Minna Parikan ihanat punaset nilkkurit, jossa on sydämet nauhoissa (en muista vieläkään nimeä, vaikka ihailen niitä Nelliinalta joka toinen päivä ;) Löysin myös Oulun Biancosta nämä punaisena ja olen vähän haksahtanut siihen, mutta en tiedä, missä niitä pitäisin!
5. Jos saisit mahdollisuuden toteuttaa ja valmistuttaa ihan minkälaiset kengät vain, minkälaiset ne olisivat?
Niissä olisi ehdottomasti kultaa tai pronssia (tai kumpaakin) valkoisen kanssa ja ne olisivat kauniit platformit. Haluan koron ja vähän pohjaa, jotta niissä olisi helppo kävellä. Rakastan kengissä pitsiä, ruusukkeita tai rusettia, joten sellainen saattaisi olla harkittavissa.¨Ja tässä esimerkkejä. Hain kuvat Manolo Blahnikilta ja Instyle.com:istaOlen oikeesti korkkaritaivaassa aina kun menen Manolon sivuille! Olen materialisti kenkien suhteen. Ne tekevät minut onnelliseksi ;) Nämä ovat uskomattoman tyylikkäät ja simppelit.
Nämä eivät ole Manolot, mutta söpöt. Klikatkaa suuremmiksi, jos onnistuu näiden kans.Niin ja ihanat nuo kivet näissä. Ah, Manolon Spirn COllection..Viimeinen on ihanin. Aivan älyttömän kaunis kenkä Manololta. Hinta vain n. 900$...


6. Ottaisitko kengät itsellesi, jolloin ne olisivat uniikit, vai tekisitkö niistä markkinoille hitin, jolloin saisit faneja ja suosiota?
Minusta tällaset jutut kuuluu kaikille, joten veisin ne markkinoille siksi. Laittasin kyllä törkeän hinnan niille, että ne oisi joka Andiamon hyllyssä ja jokaisella vastaantulijalla :D Mieluummin ottasin sellasen maineen niille, että ne on statuskenkä, joihin harvoilla on varaa :)

Haastan Zirin, vernan ja Icen (kieh, kieh. Tehkää, jos jaksatta)

Laiskuuspäivä ja karman laki

Jos olisin tiennyt, että karma puree näin pahasti perseeseen siitä hyvästä, että vittuilin vanhemmalle ihmiselle, niin olisinpa jättänyt sen tekemättä. Nimittäin På Gränsenin avajaisissa Torniossa joku mummo etuili meitä muutenkin pitkässä Subwayn jonossa ja auoin turpaani aika lahjakkaasti siinä vaiheessa, kun mummo ei suostunut edes huomautettuamme asiasta kohteliaasti siirtymään jonon hännille. Yleensä en ikinä soita suutani vanhemmalle ihmiselle millään tapaa, mutta nyt kyllä piilopottuilin aika paljon. Joka tapauksessa ensin meni kamera, sitten tietokoneeseen tuli virus, jonka takia joudun asentamaan Windowsin uudestaan ja nyt hajosi digiboksi. Ja mikä päivä tänään on? Greyn Anatomia -päivä. Että pikkasen myötäsääliä olisin nyt vailla. Anyone? Naapurin poika (opiskelukaveri) lupasi, että lainaa mulle kaapelia, että nähdään onko se siitä kiinni, mutta epäilen, että boksi vain sammahti. Ei siinä mitään muuta, mutta kun telkkarista tulee juuri tuo GREYN ANATOMIA! Ehkäpä rakas kaverini ottaa minut myös luokseen tunniksi katsomaan hänen telkkariaan. Jos mulla löytys vielä naisellista vetovoimaa (tai jos ollaan realisteja ja lupaan pitsan sille siitä hyvästä). Eilen oli kuitenkin laiskuuspäivä, koska olin eilen niin yksinkertaisella päällä, että päälle eksyi vain nämä vaatteet. Tästä kuvasta myös näätte, miten ihminen saa itsestään vielä astetta pullukamman näköisen työntämällä vatsaa tökerösti eteenpäin. Eipä musta tulis huippumallia kuitenkaan tällä lyhyydellä. Hiukset jaksoin sentään laittaa ja heti tulia kaverilta kommenttia: "Ethän sä yleensä pidä hiuksias auki olleskaan, ethän?" Feeling guilty? me?

Neulemekko: b.young
Kiiltoleggingsit: GT
Nilkkurit: Bianco Footwear

Meikkiä ei riittänyt juuri nimeksikään muualle kuin pohjaan, sillä tuli kiire ja laiskuus. Mutta illalla paikkasin ja kävin reilun tunnin lenkin, jeij! Tänään sitten Menin muka vähän yrittämään jotain, kun siellä lipastolla oli abipäivätkin ja kaikki. Löysin ton paidan kaapista, enkä tosiaan edes muistanut, että mulla oli toi. Sisko sanoi joskus, että en saa pitää sitä, kun näytän lihavammalta. Nykyään se ei enää tee samaa efektiä (johtuiskohan siitä, että nyt se peittää ne ylimääräset, kun ennen se peitti sen, että olin hoikka?)

Hame: Mick's
Sukkikset: Lindex
Paita: H&M

Kengät: H&M (taas nää)

Ja toi on muuten oikeestikin pussi, joka tohon kankaaseen tuli tossa sivuprofiilissa... Meitsin lähtee nyt lukemaan tenttiin. Lainaan Jonnan sanoja: opiskelu häiritsee ankarasti vapaa-aikaani. Ja sitten ehkä illalla kylään, että saisin tän perkeleen tv-riippuvuuteni tyydytettyä. Miten hitossa pärjään kolme kuukautta Sveitsissä :D?!

P.S. Sveitsiin lähtö 6. - 9.1. ja siellä hiihtoloma (ah, ALPEILLE!) maaliskuun eka viikko. Koordinaattorilla on kaksi mun ikäistä tyttöä, joista toinen voi (hänen sanojensa mukaan) opastaa hiihtämisessä ja laskettelussa ja toinen yöelämässä :D jees jees. Äiti parka :D

Sveitsiin!

Olin juuri tulossa tänään kirjoittamaan, että ei taida Sveitsistä tulla mitään, kun on kaikki niin epävarmaa, mutta satuinpa vilkaseen sähköpostini eka - ja siellä se oli! My dream come true: olen ensin 1,5kk Genevestä noin kahden tunnin matkan päässä ja opetan yläasteella ja lukiossa englantia ja ranskaa. Sen jälkeen siirryn kouluun, jossa opetan näiden lisäksi saksaa, joka mua hiukan pelottaa, sillä saksa ei ole meitsin forté. Uskon kuitenkin, että minulla on aikaa oppia. Menen perheeseen, jossa on kaksi pikkupoikaa ja maksan tästä ylläpidosta 500 frangia (= 330e) kuussa ja siihen ei sisälly kuin aamupala. Siellä aamupala on kyllä niin heikkoa, että se ei ole paljoa. En viitsi liikaa hehkuttaa ja tiedätte varmaan muutenkin, että olen noin kymmenennessä taivaassa!

Huonoja uutisia on vain vähän. Ensinnä: koneessani on troijalainen ja Windows on asennettava uudestaan. Menetän kaikki tiedostot, mutta ei se kyllä maailmaani kaada. Saanpa kaiken puhdistettua. Housuboy on suurempi huolenaiheeni. Kävimme viikonloppuna sanavaihtoa siitä, miten mahdollinen miljoonien lottovoitto käytettäisiin ja herra ei ostaisi mulle kuulemma siitä mahdollisesta voittorahastaan yhtään paria kenkiä! Ei siis YHTÄÄN! Mitä hittoa tuo on? Eli siis, needless to say, meidän suhteessamme on joku pahemmanlaatuinen vika.

No niin, parempiin asioihin, eli tyttöihin. Viikonloppuna oli meidän ihkaoma, onnistunut tyttöjen ilta. Illasta ei ole kuvia, koska kamerani oli tuolloin vielä rikki. Isähän kuitenkin korjasi sen eilen sählytreenien jälkeen. Me saunoimme, otimme pari siideriä tai drinkkiä ja laitoimme toisemme kuntoon. Tuli pikku alemmuuskompleksi tämän ihoni kanssa, mutta eipä ole uutta. Minun ystäväni ovat sellaista drop-dead-gorgeous -luokkaa. Ja juorusimme ihan oikein olan takaa - omista asioistamme. Jotenkin se on niin ihana tunne, kun saa olla täysin oma itsensä tuossa seurassa. He tietävät, että minä hengaan saunan jälkeen säädyllisyyden rajamaaston alapuolella ja hyväksyvät sen ja minä tiedän pari muuta faktaa heistä, jotka eivät ole kovin imartelevia, mutta rakastan niitäkin juttuja :D tanssittiin paljon ja oli oikein ihastuttava ilta. Kemissä olimme baarissa nimeltä Hullu Pohjola ja DJ Kappa on lempi DJ:ni tällä hetkellä. TUli kyllä liikaa karaokea välissä, mutta kyseinen DJ on pelastanut koko baarin. Tai sitten heillä on vain alkanut noususuhdanne samalla, kun poika tuli takas töihin. Tuossa lafkassa ei ole muuta vikaa kuin huono asiakaspalvelu ja se, että asiallistakaan asiakaspalautetta ei oteta mitenkään huomioon. Heillä on eräs työntekijä, joka kuvittelee, että asikkaille saa haistatella.

Ai niin ja nyt dissaan Oulun Stockmannia olan takaa, sillä mielestäni huono asiakaspalvelu on aina kostettava (katkera vanha ämmä puhuu). Eli heillä on hyllyssä yksi ainoa kenkä tätä mallia ja kokoa 36. Se on ollut hyllyssä AINOA kenkä jo syyskuun alussa. Menin ihailemaan sitä, koska se sopisi täydellisesti toppiini, jossa on ihana rusetti. Ai miten niin mulla on jo tuo kenkä mustana?! No tarinan opetus: menin kysymään, että milloin tosta saa alennusta, kun se on ainoa kenkä koko mallistosta. Ei kuulemma saa. Piste. No sitten näytin, että kanta on lytyssä ja siinä korossa on sellaisia mustanharmaita likapisteitä. Myyjä tokaisi, että kanta menee noin siinä pakkauksessa. Minä sitten, että ei mene, ainakaan jos ostaa sen Biancon liikkeestä, mistä minulla on samanlainen erivärinen kenkä. Ei tule alennusta. Blah. Ja siellä taas joku tokaisee anonyyminä, että uskomatonta nillitystä. Niin minustakin. Ja sanon sen silti.

Ei kiitos, The Mekko, The Laukku ja Greyn Anatomian paluu

Tänään olin liikkeellä Partiopojan kanssa ja kävimme subeilla. Sen kunniaksi, että minulla ei ole kameraa, tein täydellisen kauniin ja onnistuneen arkimeikin ja valitsin kauniin asun päälleni sekä laitoin hiukseni kivasti. Ja se on paljon se, sillä minähän kuulun niihin harvinaislaatuisiin naisiin, jotka eivät ole tyytyväisiä ulkonäköönsä...

Luin lauantaina Parhaalta Ystävältä pöllimäni Anna-Leena Härkösen Ei kiitos -kirjan.
Kerrankin saan kehua hänen kirjaansa! Tämä kirja oli parasta Häräntappoaseen jälkeen Härköseltä. Jotenkin tunsin koko kirjan ajan tämän päähenkilön turhautumisen tilanteeseen ja toisaalta tajuaa tilanteen vaikeuden ja toisen henkilön vaikean olon ja masennuksen. Lisäksi Härkösen kirjoitustapa on välissä ihan loistavan sarkastista. Ahmaisin kirjan illan aikana ja palautin sen jo sunnuntaina takaisin.


Sitten kaikista lempparimpaan asiaani: Tässä on se mekko, jota olen himoinnut siitä asti, kun se ilmestyi GT:n mainoksiin katujen kulmissa. Nelliinakin hankki sen ja kaikista Gina Tricot'n liikkeistä koot olivat jo loppu, joten toivoin ja toivoin, että mekko löytyisi Torniosta. Minä olin onnekas! Hyppelin innoissani ympäri kämppää tässä mekossa ja noissa täydellisesti yhteensopivissa korkkareissani ja mietin, että missä hitossa minä tätä käytän?!


Noh, onhan sieltä pikkujouluja tulossa...

Ja sitten se ihkulaukku, joka sopii takkiini kuin ketsuppi ranskalaisiin. Ja olin muuten juuri herännyt päikkäreiltä ennen kuin aloin räpsiin näitä kuvia :)

Paita GT
takki Vero Moda
laukku Aleksi 13
housut MicMac

Ja nyt, rakkaat lukijat, haen ämpärillisien Ben& Jerry'siä, pussillisen munkkeja ja yhden Frödingen Mud Caken ja LIHON katsellessani Greyn Anatomiaa!

Ai niin! Polka Dotsilla ja Buttermilk Bisquitsilla on ihanat arvonnat! Linkit oikealla :)

Tekniikan ihmelapsi

Huonot uutiset ensin: kamerani on rikki. Kaikki meni näin: aloin ronkkimaan muistikorttia, tungin sen takaisin väärinpäin ja hajotin kortinlukijan. Isä yrittää ehkä korjata sen viikonloppuna. Kuitenkin tämän hiljaiselon jälkeen minulla on teille paljon asiaa ja ne kaikki muut ovat kivoja juttuja :)

Ensinnäkin torstain Halloween/synttäribileet menivät hilpeissä merkeissä. Olen niin elementissäni näiden avoimien opiskelijoiden kanssa. Mukana oli ausseja, italiaanoja, saksalaisia ja jenkkejä sekä yksi irkku ja ranskalainen plus pari belgialaista ja kanadalainen. Tässä olen synttärisankarin kanssa. Se sika oli raiskannut maailman täydellisimman punaisen nahkatakin, jonka oli löytänyt kirpparilta viidellä eurolla, ja silponut takin selkämyksen naamioonsa! Minä pidättelin itkua...Minun asuni siis on tällainen:nenä on vähän kärsinyt ja tupeeraus lässähtänyt. Meikki on tehty Sinooperin maskeerausmaaleilla.

ja näin leikitään kameralla..Tässä näkyy säärystimet, häntä ja sortsit, jotka on tehty tekonahasta, kuten yläosakin. Myöhemmin laitoin käteen vielä hanskat ja karvaiset "rannekkeet", jotka asuun kuuluvat. Artesaani-siskoni on tehnyt asuni penkkareihin ja se sai tuolloin erittäin paljon kehuja, mutta tämä on säälittävä kyhäelmä siitä versiosta, jonka olen tuolloin leikannut saksilla päältäni :D

Oli ihanaa puhua enkkua normaalitilanteessa ja luontevasti. Sain tosi paljon kritiikkiä brittiaksentistani, mutta tokihan se on aivan odotettavaa, kun keskustelukumppaneina on äidinkielenään englantia puhuvia oppilaita, joiden aksentti ei tule briteistä ja kuitenkin kaikki tapahtui hyvässä hengessä. Seurueessa oli eräs vanhempi aussityttö, jonka käytös oli vähintään pelottavaa. En ollut koskaan ennen nähnyt tätä lissua, mutta heti alkoi piiskaamaan mua perseelle ja kehumaan, kuinka seksikkäät sortsini ovat. Takamus hellänä kävelin kotia enkä voinut ymmärtää, mistä oli kyse. Oli kyllä aika nolo tilanne silti.

En halua tehdä maratonpostausta, joten laitan huomenna kuvan täydellisestä mekostani ja asusta, jonka aion laittaa pikkujouluihin - ne ovat ihania! Ja löysin myös ihanimman laukun ikinä. Kuulin myös, että violettin on tyylitajuttomien väri ja allekirjoitan omalta osaltani. Siskoni artesaani lohdutti minua sillä, että violetti sopii minulle. :) Tässä asu vielä loppuviikolta.

Housut ONLY
Kengät H&M
Violetti toppi One Way
Valkoinen toppi GLAM.
Neuletakki H&M

Halloween Rush

Olen ollut todella kiireinen, mutta nyt se on ohi! Tein keskiviikon vastaisena yönä esseetä neljä tuntia kirjasta, jonka sain luettua vasta yhdeltä ja sitten neljä tuntia väänsin sitä esseetä, eli viideltä menin nukkumaan. Heräsin luennolle kahdelta turhaan, sillä en löytänyt luokkaa, koska se oli vaihdettu. Tulin kotiin, hoidin pari kouluhommaa ja vastasin ystävällisesti Kelalle, miksi opintoni eivät etene tarpeeksi nopeasti (yrittäkääpä itse saada Oulussa englantilaisesta filologiasta tai ranskasta pisteitä...). Nyt päätin ottaa huomisen kielioppitentin rennosti, mennä kokeilemaan ja jos se ei onnistu, menen kahden viikon pääsät uusimaan. Eilen oli kieltenlukijoiden bileet Kaarlenholvissa ja menimme sinne kavereideni kanssa saunaillan jälkeen. Olin miimikko ja asun ajatushan oli se, että se on ilmainen. En voinut olla enää Catwoman, koska olin sillä asulla viime vuonna. Meet Sarjakuvasankari ja meksikolainen vaihtari, joka on myös kummiryhmässäni:

Kengät: Bianco Footwear
kaikki muu: esitelty tai lainattu

Tänään on tiedossa uudet bileet, joista sain ilmoituksen vartti sitten. Taidan mennä kissanaisena, sillä palautin jo Sarjakuvasankarin antamat reksvisiitat (eli hatun, henkselit ja hanskat). Tässä on muuten meidän versio halloweenikurpitsasta:kuvassa sininen jumppapallo..

Näillä mentiin tänään lipastolle suht hyvässä kuosissa. Esitelmäni oli tänään, joten vaikka eilen menikin myöhään, huolehdin tarkkaan, että en ota liikaa.

Kengät: Andiamo
Sukkikset: Lindex
Housut: Vero Moda
Poolo: H&M
Jakku: Vila

Huomenna lähden kohti kotia ja lähden Parhaan Ystävän kanssa katselemaan miltä näyttää Tornio-Haaparantaan noussut Rajalla/På Gränsen -kauppakeskus. Odotan innolla!

p.s. Helmessä tulleista hyvin ikävistä kommenteista, jotka poistin näkyvistä, oli yhteen väliin paljon puhetta siellä puolen. Eräs näistä henkilöistä esiintyi mtv3:n omalla sähköpostiosoitteella, eli luukun osoitteella. Laitoin palautetta aiheesta ja kysyin, voiko asialle tehdä mitään. Mielipiteitäänhän saa sanoa, mutta solvauksesta en pidä vähääkään. Joten nyt ylläpito vastasi, että he näkevät kaikista viesteistä IP-osoitteen ja ovat laittaneet asian poliisitutkintaan, eli onko niissä aihetta kanteeseen kunnianloukkauksesta. Minä en olisi tuota halunnut, mutta minuun kuulemma otetaan yhteyttä, jos tekijät saadaan selville ja sitten saan päättää, haluanko nostaa syytten. En kyllä ihan noin vakavasti asiaa tarkoittanut, mutta olisi kyllä ihan hauska tietää (varmasti), ketkä noiden tekstien takana olivat. Itse olin kyllä unohtanut jo koko palautteen ja asian.

Viikonlopun jälki, lupaus ja ongelma

Viikonloppu meni loppujen lopuksi oikein hienosti, sillä Pieni ja Pippurinen vastasi puhelimeen, kutsui minut kylään ja tarjosi mansikoita vaniljavaahdolla minulle ja Suklaasilmälle. Olen oikein tyytyväinen rentoon oleskeluun. Tosin tällä kertaa oli liian negatiiviset aiheet (ja suurin osa siitä on minun vikaani). Sivuhuomio: mansikat ovat paljon parempaa vaniljavaahdon tai jäätelön kanssa kuin kermavaahdon. Kermavaahto on täysin yliarvostettua! Ugh. Olen puhunut.

Joka tapauksessa Suklaasilmä lähti ensin kotiin ja sitten me kaksi muuta tyttöä odottelimme, että saan puhelun, että vien pojat baariin. Sitä ei tullut vaikka ehdimme jo lähteä ajelulle. Soitin Housuboylle ja hän kehotti meitä tulemaan seuraan. Kaikki muut menivät baariin paitsi paikan isäntä, juhlakalu ja Housuboy. Joten loppujen lopuksi tuli mukava ilta kahdessa kylässä ja oikein hauska kotimatka ja ilta Housuboyn kanssa. Siellä oli suhdesolmuja siellä juhlien jälkimainingeissa ja me olimme hyvin kiitollisia toisistamme ja suhteestamme kotiin palatessamme.

Sitten ikävämpiin asioihin: keskiviikkona on naamiaiset, mulla ei ole asua ja budjetti on pyöreät nolla euroa. Olen elänyt yli varojeni. Sitä paitsi olen ottanut uuden politiikan: elä osta heti. Toki, joustan, jos kyseessä on viimeinen koko ja tuote on jotain, mitä haluan välttämättä ja tarvitsenkin. Mutta nyt toteutan sitä periaatetta, että tuote jää kauppaan aina ensin ja jos se ei sen jälkeen vaivaa tarpeeksi, en tarvi sitä. Olen jo kieltäytynyt useammasta vaatteesta! Että terveiset täältä, täällä tuulee kovempaa - meaning on my high horse... Joten tarkoituksenani oli lainata kaverini valmista asua, joka olisi ollut ihan loistava, mutta unohdin pyytää koko juttua ja nyt se on myöhäistä, kun olen jo Oulussa. On siis vain pari toteutettavaa ideaa: miimikko, merirosvo ja oma itseni. En ihan hirveästi fanita ideaa tylsyydestäni.Fanitan Keira Knightleytä Pirates of The Caribbeanissa aivan terveyden rajamailla. Ultimate-ihanin rusketusmeikki ikinä. Jaah, on se laiha, mutta on se pirun kaunis. saa nyt nähdä. Ehdotuksia :D? Se Cruella deVil ei siis onnistu :/ Mutta tässä on muuten mukavuusneuleeni tälle päivälle, sillä tänään matkustin Ouluun hyvin kyseenalaisen kuskin kyydissä Veljekset Salmela OY:n hyvin kyseenalaisissa autoissa (80-luvulta, aina myöhässä ja täysiä romuja). Kuski näytti nuokkuvan ratissa ja ilmoittikin jo linja-autoasemalla, että kahden aikaan aamulla aloitti vuoronsa eikä ole nukkunut yöllä (Tsiisus. En halua tietää!)
Asiaan! Ihana GT:n neule, jonka rakastakin rakkaampi kummityttöni löysi minulle ollessaan "shoppailuapulaisenani", kuten äitinsä hänet nimitti. En edes nähnyt tota väriä ensin, mutta tämä Jääprinsessa (harrastaa taitoluistelua, ei ole kylmä naisenalku olleskaan) hoksasi värin minulle. Ja rakastan tätä paitaa. (Ja olen ylpeä, että se tyttö ottaa minusta - ja ehkä hieman äidistäänkin - vaikutteita jo nyt, mutta säälin vanhempia myös siitä syystä ;)


Ai niin! Isi tuli tänään Jyväskylästä äidin luota ja poikkesi matkallaan hakemaan äidille ne kengät. Siis äitini kuolaa noita bannerini kenkiä niin paljon, että alkaa loppumaan ämpärit kesken. Joten kiitos Garnetice nyt se marina loppuu! :D Ja arvatkaa, mitä iskä teki? Se korjas mun pyörän renkaan! Vihdoin. Oli mun siis ite pitänyt se tehdä... ja ehkä suklaa laihduttaa ja huomenna sodat loppuu. Jos jotain olen muuten joskus toivonut, niin olen toivonut, että löytäisin miehen, joka on yhtä reipas kuin isäni. Isä osa korjata lähes kaiken ja tarttuu hommiin heti. Kun hän tarttuu toimeen, se tapahtuu valittamatta, ripeästi ja sujuvasti. Ja isän sinnikkyyttä voi verrata minuun täydellisten kenkien haussa. (ei siis ihan helposti luovuteta) Isältäni olen oppinut tarmoni tarttua toimeen ja haluni tehdä asiat kunnolla ja omatoimisesti. Tässä upea pyöräni nyt kunnossa. Se on muuten tuollainen vuosikertapyörä. Nuorehko, kolmekymmentä vuotta vasta ;D



P.S. Kuka ei rakastanut SJP:tä Project Runwayssä? *huokaus*

Asu, jossa kävin äidin luona ja asu, jossa melkein lähdin ulos

Tänään kävimme maistelemassa äidin lihamureketta, perunamuusia ja korvapuusteja sekä siskon tekemää salaattia, namnam :) Koolla oli koko perhe isää lukuun ottamatta. Housuboy oli ainoa vävyehdokas, joka oli mukana. Himohiihtäjä (kuopuksen hellu) saapui lounaan jälkeen. Näissä vaatteissa saavuin äiskän luo.

Mekko: Zefora
sukkikset: Lindex

Tuo mekko on lemppareitani, jota pidän hyvin harvoin. Se on paras lohtushoppaukseni ikinä, sillä se on ostettu Rovaniemeltä, kun olin kummitätin ja serkkujen kotona paossa särkynyttä sydäntä. Mekko istui silloinkin, vaikka olin tuolloin muutaman kilon painavampi.

Lounaalta suunnistin salille tunniksi kun taas Housuboy meni parhaan kaverinsa luo kahville. Ja kappas, sillä aikaa oli paljastunut, että yhteinen tuttumme on lähdössä pois ja läksiäiset ovat tänä iltana. Minua ei edes pyydetty mukaan. Menin kotiin, laitoin itseni pikaisesti lähtövalmiiksi vain kuullakseni, että kyseessä on poikien ilta. Joten tunnin varoitusajalla jäin viettämään lauantai-iltani yksin. Kaikista inhottavinta tässä on se, että itse asiassa naiset oli kielletty erään huippuomistavan ja huippuvalittavan tyttöystävän takia ja moni pojista siellä olisi ihan hyvin voinut katsella minua siellä, kunhan tuo yksi tyttö ei tule. Mutta minusta tuntui, että Housuboy ei halunnut minua paikalle, joten en tunkenut mukaan. Näissä olin siis menossa (feat. Housuboyn muovipussiin tyhjentämän 12-packin kuoret):
Paita ja toppi GT
Housut Vero Moda

Noissa housuissa on hauska vetoketju ja ovat uskomattoman mukavat ja kivan väriset. Tuossa paidassa on tollaset hiat, joiden nimeä en sen kummemmin tiedä. Kutsun tätä läskiteltakseni. Eli silloin, kun on läski/turvonnut olo, tuo peittää sen.

Ei, en suunnittele pommia ja sen sytytintä, tuo on Ikeeean lampun johto ja katkasija.

Hauskaa viikonloppua teille kaikille :)! Minä täällä luen yksin kirjaa, joka pitääkin lukea loppuun ennen maanantaita ja josta joudun vielä tekemään esitelmän. Ehkä minäkin vielä pyörähdän kavereideni kanssa baarissa matkallani, kun vien tämän toisen puoliskon baariin. Olisin pyytänyt mukaan Pienen ja Pippurisen , mutta hän ei vastannut puhelimeen. Jalkapalloilija ei halua samaan paikkaan kuin minä (ja käski minun sen sijaan päivittää blogiani, koska häntä ei kiinnosta pakkaamiset ;) Kaikesta huolimatta, ehkä menen vielä sinne pari kiekkaa tanssahtamaan. Ihan hirveä ikävä tällaisina hetkinä Parasta Ystävää, mutta Paras Ystävä on reissussa :(

Terv. Se, joka kerrankin tekee koulunsa eteen töitä ja katsoo sitten rauhassa ainakin yhden jakson One Tree Hilliä :)

Näin pakataan laukku reissuun - take it from an expert

Koska moni on näköjään lähdössä reissuun, minä ajattelin auttaa teitä asiassa, jonka todella osaan: pakkaamisessa. Trust me - kävin Barcelonassa viikon polvenkorkuisen lentolaukun kanssa ja toin siinä vielä tuliaisia takaisin. Ohjeet siis koskevat vain lyhyitä lomia, eivät välttämättä nimittäin päde vaihto-oppilasvuoteen rapakon takana.

How is it done?
Ensinnäkin: mieti aina järkevästi. Älä ota mukaan mitään mikä ei ole järkevää ja yhdisteltävää. Ei ole järkevää lähteä lokakuiselle kaupunkilomalle mukanaan kolmetoista pikkutoppia. Ja tiedän, mitä te ajattelette, mutta ei, te ette oikeasti tarvi niitä kaikki, joten valitkaa yksi niistä. Ota kaikkea mukaan vain yksi tai kaksi kappaletta ja sovita kaikki vaatteet yhteen. Ei ole järkevää ottaa mukaan takkia, joka ei sovi siihen mekkoon, jonka välttämättä haluat mukaan. Kun ottaa mukaansa vain yhdisteltäviä vaatteita, ei tarvitse ottaa mukaan useita asukokonaisuuksia. Tässä vaatteita, jotka ehdottomasti kannattaa ottaa mukaan.

1. Mekko
Jos kyseessä on rantaloma, ota kevyt mekko, joka sopii sekä kävelylle rannalle että klubille. Jos menet kaupunkilomalle talvella, ota mekko, jonka alle voi laittaa paidan tai joka on pitkähihainen. Edelleen suosittelen mekkoa, joka sopisi myös mahdolliselle juhlintakierrokselle tai iltapäivädrinkeille. Tässä ovat täydellinen rantamekkoni ja kaupunkimekkoni. Rantamekko on helppo ja hyvän värinen sekä joustavaa trikoota halterneck-mallissa, joka on todella imarteleva vartalolle. Siihen on helppo yhdistää neule, takki tai kengät. Kaupunkimekon alle menee poolo, t-paita tai pitkähihainen ja se on helppo yhdisteltävä myöskin.

Mekko Unkarista
Mekko ONLY

2. Neule/takki

Eli siis kumpaa tarvitset? Vai kumpaakin? Rantalomalle ei tarvitse takkia ja kaupunkilomalla voi pärjätä pelkällä trenssillä. Yhdistä valitsemasi neule tai takki mekkoon, housuihin ja paitoihin. Suosittelen siis värejä ja malleja, jotka sopivat kaikkiin muihinkin mukana oleviin vaatteisiin.
Neule Vila (alla Caprit Vero Moda)

3. Housut
Tämä on varmaan problemaattisin vaatekappale. Jotkut eivät halua käyttää housuja ollenkaan, jolloin turvautuisin legginseihin/sukkahousuihin ja hameeseen. Kuitenkin, jos menet lentäen, täysipitkät housut on hyvä olla jalassa koneessa. Housujen ei ole pakko olla farkut, mutta kannattaa ajatella niiden käytännöllisyyttä ja yhteensopivuutta edelleen. Jos et ole housujen ystävä ja otat mieluummin legginsit tai sukkikset, ota mukaasi se iso paita, jota haluat pitää leggareiden kanssa tai sovita legginsit mekkoosi. Itse suosittelen hyviä perusfarkkuja tai vastaavasti hyvin istuvia suoria housuja - riippuen kunkin tyylistä. Jos tuntuu, että otat mieluiten mukaasi sortsit ja kaveriksi legginsit tai sukkahousut, sekin on ok, kunhan ne sopivat muihin vaatteisiin.

4. Paidat
Peruspaidat, joita voit yhdistellä mihin vaan ovat ainoat, jotka saavat lähteä mukaan. Ota mukaan perustoppi, t-paita ja pitkähihainen t-paita. Viimeistä ei välttämättä tarvitse rantalomalla. Topin on oltava sellainen, jota voit käyttää muiden paitojen alla sekä tarpeen tullen sellaisenaan. Sama koskee t-paitaa. Ajattele erityisesti mukaan ottamaasi mekkoa, jos kyseessä on kaupunkiloma. Jos otit mukaasi legginsit housujen sijaan, ota mukaasi pitkä paita legginsien kaveriksi.

5. Rintsikat
Ota mukaan mahdollisimman lähellä ihonväriäsi olevat rintsikat, joiden olkaimia voi muutella ja jotka käyvät sellaisenaan t-paitojen ja toppien alle. Tämä tietysti ei ole hyvä neuvo lemmenlomalle ;)

6. Kengät
Itse suosittelen sieviä ballerinoja, koska ne voi laittaa jalkaan shoppailemaan, kävelylle ja klubille. Kahdet kengät ovat ihan maksimi: tässä tapauksessa ne, joilla kävelet ja ne, joilla menet juhlimaan. Tietysti, jos sinulla on saappaat tai korkkarit, joilla kävely on yhtä miellyttävää kuin kävelykengillä (esim. Nelliinan täydelliset Minna Parikan saappaat ;), niin ota ne ja muista, että kenkiesi täytyy sopia niihin mekkoihin, housuihin jne.

7. Muu krääsä
Luuletko tosissaan, että suoristelet tukkaasi rantalomalla? Hotelleissa on yleensä kuitenkin fööni, joten harja kaveriksi riittää. Lisäksi kannattaa unohtaa kaikki turhat meikit, joita et tarvi kuitenkaan. Shampoot ja hoitoaineet voi siirtää pienempiin puteleihin, koska esim. viikon reissulla ei tarvi 200ml pulloja. Ei kannata ottaa mukaan turhaa tavaraa, mutta silti kannattaa ottaa mukaan esim. after sun-voidetta rantalomalle jne. Koruja ei kannata ottaa liiaksi vaan sen verran, että ne sopivat kyytiin ja asuihin - sama koskee esim. huiveja tai hattuja.

Ja muista, että pitkänä viikonloppuna et ehdi kuitenkaan käyttää kuin korkeintaan kahdeksaa eri vaatetta ja stressaat paljon vähemmän, jos olet jo lähtiessä tehnyt ne järkevät valinnat. Tähän listaani mahtuu pari ylimääräistä juttua lähtiessä ja näin jää paljon tilaa vielä kotiin tuotaville. Pakkaa tavara mahdollisimman litteästi. Hauskaa reissua!

Tässä muuten keskiviikon asu. Tein ultimatemuotimokan ja laitoin sukkikset peep-toe -kenkien kanssa! Ja mulla on muuten kynsilakka samanvärisenä kuin tuo herkullinen toppi :)!

Toppi Vero Moda
jakku Vila
Kengät Bianco Footwear
sukkahousut Lindex
sortsit One Way

P.S. nauroin kippurassa tälle Tiitin jutulle