Last week has been pretty much sunshine all around and it can not affect my state of mind. I'm feeling happy and energised, I've also been sleeping well and going out every night after work to get a small share of this weird phenomenon. Also, my skin is so great at the moment (compared to the usual standard) so I don't have to be piling up the make-up. Leaving the house with shades, shorts and a top is not the best fashion material, but at least it's effortlessly chic, right? I'm soon ending my training period at work and moving up the ladder to more independent and demanding work, which is great and means more salary. But I do have to admit going out every day is pretty heavy on my wallet - especially when there's barely nothing there. I hope I'll get my pay check soon so I can really enjoy the summer ( I bet the sun never comes out after I've gotten it)..
Viime viikko on ollut suurimmaksi osaksi auringon paistetta joka puolella ja se ei ole voinut olla vaikuttamatta mielentilaani. Olen koko ajan iloinen ja energinen, olen myös nukkunut hyvin ja käynyt ulkona lähes joka ilta töiden jälkeen saadakseni edes pienen osan tästä oudosta valoilmiöstä. Lisäksi ihoni näyttää loistavalta (verrattuna normiin), joten mun ei tarvi sutia kilokaupalla meikkiä naamaan. Ulos lähteminen aurskoissa, sortseissa ja topissa ei varsinaisesti ole kait muotimateriaalia, mutta ainakin se on vaivaton ja chic? Kohta loppuu harjoituskauteni töissä, joten saan parempaa palkkaa ja vaativampia tehtäviä. Mutta pakko myöntää, että on aika rankkaa lomapkolle käydä ulkona joka ilta - varsinkin kun siellä ei juuri ole mitään siellä rhapussissa. Toivottavasti se palkkio tulee pian ja voin todella nauttia kesäpäivistä (ja varmaan, kun saan ne rahat, aurinko ei tuu pilvestä enää kertaakaan).
28. kesäkuuta 2009
23. kesäkuuta 2009
Quick update
I'm still alive, but barely have time for anything. Starting a new job has been a bit time-consuming and as much as I love having a new job and loads of other things to do, it barely leaves me any time to hang out with my friends or keep in touch with the ones in more far away places. Also, I've been a bit depressed about some things and in a dark place for the fact that my home is no longer a safe zone for me to go to due to some inconveniences with my sisters. That and the fact that my savings have run out and I have to say no to every offer I get to go out to have a drink after work etc. Luckily it's pay day soon (and I'm so getting something nice for me and saving the rest for the trip abroad).
Did have a great midsummer party, though, with my cousins at our beach cottage. We ate, drank and bathed well (in the sauna) and our bonfire was really something! I think it was about 4 metres in diameter and 3 in height! It was great seeing some family (although here you have plenty of friends without any human beings around).
Suomeksi hyvin tiivistettynä, sori. Uusi työ vie paljon mehuja minusta, kuten hieman vaikea tilanne aina kun menen käymään kotona siskojeni kanssa ja taloudellisen tilanteeni hankaluus. Juhannus kyllä meni tosi hienosti serkkujen kanssa rantamökillä.
Did have a great midsummer party, though, with my cousins at our beach cottage. We ate, drank and bathed well (in the sauna) and our bonfire was really something! I think it was about 4 metres in diameter and 3 in height! It was great seeing some family (although here you have plenty of friends without any human beings around).
Suomeksi hyvin tiivistettynä, sori. Uusi työ vie paljon mehuja minusta, kuten hieman vaikea tilanne aina kun menen käymään kotona siskojeni kanssa ja taloudellisen tilanteeni hankaluus. Juhannus kyllä meni tosi hienosti serkkujen kanssa rantamökillä.
Tunnisteet:
eat you alive,
money,
purple haze,
put on a smiley face,
so my name is sorrow,
we are family
9. kesäkuuta 2009
Emotional rollercoaster/ hustle, hustle!
So now that it is safe to say: I landed my dream job as a language course teacher/ leader in July in a place and a firm I would not shout from the rooftops. I did, however, decide, that next year, if my summer job is declined from me again, I will look for a job in the Southern Finland, because
a) we seem to be popular coming from the North
b) we seem to be evaluated on the grounds of our experience/ credits/ qualifications rather than if the employer knows our granny/ mom/ dad/ uncle/ spouse/ friend
c) they actually read my application even though I knew nobody in the company (whereas in here, applications are not read even if the applicant is very qualified for the job but is a nobody to the employer)
Bitter, me?!
So it finally feels like I am good for something. The downside to this is (and this is not me complaining!) that I have to be in Helsinki on Thursday at 4.30 p.m. for an orientation and then come back home after the end of the orientation at 8 p.m. They credit your journeys, just not flights, only the train. This means over 16 hours in a train during 24 h. But, again, it is a dream job, gives me a chance to travel as well as practice the language. Actually, two languages. And this trip is not all of it. As my sister The Dancer is going to a meeting about going to the States to work as an Au Pair, I will be her moral support on the way to the meeting to Rovaniemi tomorrow. So my schedule is booked.
I am happy to be seing my cousins as well and having had some difficulties resolved my heart feels a bit lighter again.
BTW, the lack of outfit pictures is the fact that I've been wearing my baggy trousers and sweatshirts because of a tattoo I got three weeks ago and I'm hoping to step up my game now that it's healed.
Niin että nyt kun on turvallista sanoa, sain työn kielikurssin opettavana ohjaajana heinäkuussa paikassa ja työnantajalta, joita en halua tarkemmin huutaa joka katonharjalta. Päätin myös, että jos ensi kesänäkään en pääse kesätyöhöni, haen töitä Etelä-Suomesta, koska
a) vaikutamme olevan suosittuja tullessamme Lapista
b) meitä näytetään arvioivan koulutuksen/ kokemuksen/ pätevyyden perusteella eikä puolison/ äidin/ isän/ enon/ mummon tuntemisen takia
c) he itse asiassa lukivat hakemukseni, vaikka en tuntenut yrityksestä ketään (kun taas täällä edes ylipätevän henkilön vaivalla laatimaa hakemusta ei huomioida, jos hakija ei ole joku, jonka työnantaja tuntee)
Minäkö katkera?!
Joten vihdoinkin tuntuu, että kelpaan johonkin. Tässä vain on pari haittapuolta (ja minä en silti valita!), että koulutuksessa on oltava torstain klo 16.30 alkaen Helsingissä ja vaika yhtiö korvaa matkakulut, ne eivät kata lentolippua, joten istun vuorokaudesta reilun 16 tuntia junassa. Mutta edelleen, kyseessä on unelmatyö, jossa saan matkustaa toisen kustannuksella ja harjoitella kieltä. Itse asiassa kahtakin. Ja tämä matka ei ole vielä kaikki. Siskoni Tanssija on menossa Rovaniemelle Au Pair -haastatteluun lähteäkseen Jenkkeihin, joten menen sinne mukaan henkiseksi tueksi huomenna. Joten aikatauluni on aika täynnä.
Näen lisäksi onnekseni serkkujani ja asioita on selvinnyt, joten sydän on taas vähän keveämpi.
Niin muuten, päivän asu -kuvien puute johtuu tatskasta, jonka tikkautin ihooni reilu kolme viikkoa sitten ja löysistä oloasuista, joita olen pitänyt sen parantuessa. Ehkä nyt, kun aikaa on kulunut tarpeeksi, yritän taas alkaa tsemppaamaan valintojeni kanssa.
a) we seem to be popular coming from the North
b) we seem to be evaluated on the grounds of our experience/ credits/ qualifications rather than if the employer knows our granny/ mom/ dad/ uncle/ spouse/ friend
c) they actually read my application even though I knew nobody in the company (whereas in here, applications are not read even if the applicant is very qualified for the job but is a nobody to the employer)
Bitter, me?!
So it finally feels like I am good for something. The downside to this is (and this is not me complaining!) that I have to be in Helsinki on Thursday at 4.30 p.m. for an orientation and then come back home after the end of the orientation at 8 p.m. They credit your journeys, just not flights, only the train. This means over 16 hours in a train during 24 h. But, again, it is a dream job, gives me a chance to travel as well as practice the language. Actually, two languages. And this trip is not all of it. As my sister The Dancer is going to a meeting about going to the States to work as an Au Pair, I will be her moral support on the way to the meeting to Rovaniemi tomorrow. So my schedule is booked.
I am happy to be seing my cousins as well and having had some difficulties resolved my heart feels a bit lighter again.
BTW, the lack of outfit pictures is the fact that I've been wearing my baggy trousers and sweatshirts because of a tattoo I got three weeks ago and I'm hoping to step up my game now that it's healed.
Niin että nyt kun on turvallista sanoa, sain työn kielikurssin opettavana ohjaajana heinäkuussa paikassa ja työnantajalta, joita en halua tarkemmin huutaa joka katonharjalta. Päätin myös, että jos ensi kesänäkään en pääse kesätyöhöni, haen töitä Etelä-Suomesta, koska
a) vaikutamme olevan suosittuja tullessamme Lapista
b) meitä näytetään arvioivan koulutuksen/ kokemuksen/ pätevyyden perusteella eikä puolison/ äidin/ isän/ enon/ mummon tuntemisen takia
c) he itse asiassa lukivat hakemukseni, vaikka en tuntenut yrityksestä ketään (kun taas täällä edes ylipätevän henkilön vaivalla laatimaa hakemusta ei huomioida, jos hakija ei ole joku, jonka työnantaja tuntee)
Minäkö katkera?!
Joten vihdoinkin tuntuu, että kelpaan johonkin. Tässä vain on pari haittapuolta (ja minä en silti valita!), että koulutuksessa on oltava torstain klo 16.30 alkaen Helsingissä ja vaika yhtiö korvaa matkakulut, ne eivät kata lentolippua, joten istun vuorokaudesta reilun 16 tuntia junassa. Mutta edelleen, kyseessä on unelmatyö, jossa saan matkustaa toisen kustannuksella ja harjoitella kieltä. Itse asiassa kahtakin. Ja tämä matka ei ole vielä kaikki. Siskoni Tanssija on menossa Rovaniemelle Au Pair -haastatteluun lähteäkseen Jenkkeihin, joten menen sinne mukaan henkiseksi tueksi huomenna. Joten aikatauluni on aika täynnä.
Näen lisäksi onnekseni serkkujani ja asioita on selvinnyt, joten sydän on taas vähän keveämpi.
Niin muuten, päivän asu -kuvien puute johtuu tatskasta, jonka tikkautin ihooni reilu kolme viikkoa sitten ja löysistä oloasuista, joita olen pitänyt sen parantuessa. Ehkä nyt, kun aikaa on kulunut tarpeeksi, yritän taas alkaa tsemppaamaan valintojeni kanssa.
Tunnisteet:
perfection,
put on a smiley face,
recognition,
the lady is a tramp
6. kesäkuuta 2009
Brief reminder of reality
I lost my job even before I got it started. I'm most pissed about the fact that this was a successful business with 10 years of experience and making profit that got shut down because of bureaucracy - and at a time when successful businesses should be vital to our economy. Obviously, I can't tell you more. I'm just hoping they will be able to reopen before the end of the summer. I have a back-up plan, but it does not seem to be enough. So we had some parties and I had a great time. It has been breaking my heart to know one of my friends is going away because he became so dear to me. Here's a photo of another party at our place when my sister got her vocational school degree.
At the moment, I'm finding blogging extremely difficult and maybe have to have a pause because I can't find any positivity inside myself and don't want to bitch about everything here - you don't deserve it. I can't even tell you what's wrong, because that would just get me into more trouble. So I'll keep updating when I'm up for it.
At the moment, I'm finding blogging extremely difficult and maybe have to have a pause because I can't find any positivity inside myself and don't want to bitch about everything here - you don't deserve it. I can't even tell you what's wrong, because that would just get me into more trouble. So I'll keep updating when I'm up for it.
Dress// Gina Tricot// mekko
jacket// H&M // takki
earrings// from my sister// korvikset siskolta
necklace// CityMarket// kaulakoru
leggings// Gina Tricot
sandals// Tally Weil
Menetin työni ennen kuin se edes alkoi. Eniten suututtaa, että kyseessä oli menestyvä liiketoimi, jolla oli takanaan 10 vuoden kokemus ja tekivät voittoa ja heidät suljettiin byrokratian takia - aikana, jolloin menestyneet yritykset olisivat elintärkeitä maamme taloudelle. Tietenkään en voi kertoa teille enää enempää. Toivon vain, että he voisivat aukaista uudelleen vielä niin, että saisin tehdä töitä. On minulla varasuunnitelma, mutta siitä tuskin on hyötyä. Joten ohjelmassa oli hieman juhlia ja oli aivan älyttömän hauskaa. Olen ollut todella murtunut nyt, kun tiedän, että eräs minulle rakkaaksi tullut ystävä lähtee ja ei koskaan tiedä, milloin näemme seuraavan kerran. Tässä sitten kuvia meidän juhlistamme, kun siskoni valmistui.
Tällä hetkellä bloggaaminen on minulle erittäin vaikeaa, sillä sisälläni ei oikein ole tällä hetkellä positiivisia ajatuksia, enkä koe mielekkääksi vain valittaa tänne koko ajan - te ette ansaitse sitä. Ongelmastani en voi puhua, koska siitä koituisi minulle vain lisää ongelmia. Kirjoittelen aina silloin, kun jaksan taas.
jacket// H&M // takki
earrings// from my sister// korvikset siskolta
necklace// CityMarket// kaulakoru
leggings// Gina Tricot
sandals// Tally Weil
Menetin työni ennen kuin se edes alkoi. Eniten suututtaa, että kyseessä oli menestyvä liiketoimi, jolla oli takanaan 10 vuoden kokemus ja tekivät voittoa ja heidät suljettiin byrokratian takia - aikana, jolloin menestyneet yritykset olisivat elintärkeitä maamme taloudelle. Tietenkään en voi kertoa teille enää enempää. Toivon vain, että he voisivat aukaista uudelleen vielä niin, että saisin tehdä töitä. On minulla varasuunnitelma, mutta siitä tuskin on hyötyä. Joten ohjelmassa oli hieman juhlia ja oli aivan älyttömän hauskaa. Olen ollut todella murtunut nyt, kun tiedän, että eräs minulle rakkaaksi tullut ystävä lähtee ja ei koskaan tiedä, milloin näemme seuraavan kerran. Tässä sitten kuvia meidän juhlistamme, kun siskoni valmistui.
Tällä hetkellä bloggaaminen on minulle erittäin vaikeaa, sillä sisälläni ei oikein ole tällä hetkellä positiivisia ajatuksia, enkä koe mielekkääksi vain valittaa tänne koko ajan - te ette ansaitse sitä. Ongelmastani en voi puhua, koska siitä koituisi minulle vain lisää ongelmia. Kirjoittelen aina silloin, kun jaksan taas.
Tunnisteet:
put on a smiley face,
so my name is sorrow,
stop and stare
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)