Iiikiik! Tein juuri äitiysraha-hakemuksen, vanhempainavustuspakettihakemuksen ja kävin shoppaan vaatteita pari täyttä pussia äideiltä, joiden vauvanvaatteet ovat jääneet pieniksi. Oli kyllä kerrassaan ihanaa löytää itselle uusia vaatteita. Nyt niitä onkin jo ihan hurja määrä! Meillä ei enää kyllä tarvita kuin yöpukuja!
Jöröä kiinnostaa ihan mielettömästi meidän lahjoituksena saamamme lelulaatikko. Pari kertaa sieltä on jo pupujussi lähtenyt suussa kuljetukseen.
Tämä Henkkamaukan haalari löytyi äitin kanssa ostoksilla, ja äiti/ mummi osti sen :)
 |
| P.s. Älkää sanoko mitään tuosta törkystä tuolla pöydällä, se on mun vika! Ihan siks että mun mies on vammanen tällä hetkellä ja mun pittää kuskata kaikki roskiin senki eestä ja nyt oli vaan laiskuus! |
 |
| Aarteita! |
Mulla on tosi orpo olo siitä, että ei saatu ajoissa noita perhevalmennusaikoja. Inhottaa, kun menossa on itsellä RV 28 niin valmennuksen ois pitänyt alkaa jo 16-20 -viikoilla ja me aloitetaan vasta helmikuussa, kun mulla on RV 31 (jos laskin oikein). Ei ole tällaiselle ressaavalla yksilölle hyvästä, voin kertoa. Pitäs tietää kaikki hyvissä ajoin, tosi ajoissa.
Kävin eilen sokerirasitustestissä ja siis hyi helkatti! Ensinnäki, oon tottunut jo siihen, että nousen viimeistään viiden aikaan aamulla syömään voileivän, omenan tai jukurtin, ettei tule huono olo nälästä. Nyt en voinut. En voinut myöskään juoda vettä ja se oli ihan kauheaa! Ja sitte se litku, mitä joutuu lipittämään, oli ihan kauheeta, närästys meni potenssiin kymmenen ja lapsi sai myös vissiin masussa pikku sokerihumalat siitä, sellaiset bileet alkoi siellä! Kaikki meni suht koht ok siihen asti, että ne verikokeet alkoivat. Toisen kohdalla nimittäin suoni ei antanut verta ja hoitaja alkoi kaivaa sitä sieltä ulos! Siis ei herranjestas, mie olin sanonut, että mulle on tosi paha paikka noi neulat, sano ennen kuin pistät jne. Niin sitten se alkoi tonkimaan sitä verta sieltä. Siinä vaiheessa kerkesin sanoa, että voitko lopettaa hetkeksi ennen kuin pökräsin. Hyvä minä! Mutta siis tämä on jo mulle edistystä, ennen en selvinnyt tilanteesta ilman Emlaa ja rauhottavia. Nyt olen jo vähän miehistynyt, ja menenkin sinne syvään hengittäen ja miettien, että "ole nyt reipas ja get it overwith". Ja nyt niitä pistoja tuli kolme ja selvisin!
Tähän kaikkeen kyllä, myönnettäköön, toi perspektiiviä se, että Surusilmä oli leikkauksessa samaan aikaan. Nyt meillä on toinen puolisko aivan reppana kipuinensa, toimenpide oli aika radikaali ja kipulääkkeet eivät tahdo oikein riittää. Minä teen parhaani, mutta myönnän kyllä, että laiskottelen jonkin verran. On vaikeaa olla ihan yksin kaikessa siivouksesta koiranhoitoon ja kauppareissuihin. Ei muuten yhtään auta tuo "lievähkö" pakkanen tuolla ulkona! Eilen luistin hyvän vaimon pestistä hakemalla pitsaa. Huoh, huono ihminen ja äiti jo valmiiksi.
Anonyymi kyseli kommenteissa minulta opinnoistani. Juuh, inhoan tuota kysymystä. Ja se johtuu siis vain yksinomaan laiskottelustani. Kaikessa rehellisyydessä vauvan kanssa tärppäsi vähän aiemmin kuin kumpikaan meistä osasi arvata ja siksipä mulla on hirveä kiire valmistua! Yritän kyllä kovasti saada sen siis aikaan :)! Motivaatio on alhaalla etenkin ranskan kielen sivuaineen suhteen, josta opintopisteet ovat niin tiukassa niin suurella työllä. MUTTA yritys on kova, saa nähdä mihin se riittää :D Motivaatio ois kova saada kaikki valmiiksi ennen pikkukaverin syntymää, että vauva-ajasta voisi nauttia "laiskotellen". En siis oikeesti kuvittele, että oon muka laiskottelemassa silloin, mutta vaaviin haluaisin keskittyä täysin rinnoin!
5 kommenttia:
Ei kannata ressata noista perhevalmennuksista, minusta ne oli yhtä tyhjän kanssa... Ainoa mikä kiinnosti oli synnärille tutustuminen, mutta sekin peruuntui, koska siellä oli juuri silloin niin kiirus. Ja en tiedä olisiko se omalla kohdallani vain aiheuttanut jännitystä ja pahimmassa tapauksessa pelkoa, jos olisin nähnyt kaiken etukäteen :D
Hei! Minua on vähän askarruttanut se, että tunnut olevan niin aidosti ihmeissäsi siitä, että tulit raskaaksi, se vaan jotenkin kuulostaa koomiselta. Tai siis, jos jättää ehkäisyn pois ja harrastaa seksiä, niin yleensä seurauksena on se, että nainen tulee raskaaksi. Toki on totta, että aina ei onnistu ensimmäisellä yrittämällä, mutta ainahan se mahdollisuus on olemassa, joten miten kuulostaa siltä, että ette ole ottaneet sitä huomioon? (Kuten itsekin sanoit, perheen perustaminen elämäntilanteessa, jossa omat opinnot ovat vielä kesken, ei välttämättä ole se kaikkein helpoin vaihtoehto.) Eri asia tietenkin, jos on ollut tiedossa, että raskaaksi tuleminen on kovan työn takana, niin sittenhän on hyvä aloittaa yrittäminen varhaisessa vaiheessa, mutta olen ymmärtänyt, että teidän kohdalla tilanne ei olisi sellainen (?).
Tosiaan ei nyt ole tarkoitus arvostella teidän valintoja, ihan vain mielenkiinnosta kysyn. :)
Anonyymi: joo me vaan halutaan sinne synnytysvalmennukseen ja minusta se mahollisuus pitäs antaa kaikille, eikä vaan antaa sen olla siksi, että ei ite muistanut. Mutta tästäkin on monta mielipidettä. MIe kaipaan eniten samassa tilanteessa olevia ihmisiä, koska vertaistukea ei ole paljoa :(
Anonyymi 2: Tää oli minusta sellanen kysymys, että vastaan tähän ihan blogissani.
Tietysti kannattaa mennä, jos valmennukset kiinnostaa ja vertaistuki! :) Eihän siinä mitään menetä. Jokainen miettii ja tekee asiansa omalla tavallaa, meille omin tyyli on ollut, että katsellaan ja toimitaan tilanteen mukaan, itse en edes halunnut esim suunnitella tai miettiä etukäteen synnytystä, koska se nyt menee miten on mennäkseen, viis minun sotasuunnitelmasta :D
Tosi typerää, että noissa ryhmissä ei voi käydä omassa tahdissa tai silloin kun kokee hetken sopivaksi. :/
Mie olen taas semmonen mietiskelijä ja pyörittelijä ja en ikinä uskaltas mennä sinne synnärille ollenkaan, jos en saisi tietoa etukäteen :D vaikka tiiän kyllä, että synnytetty tässä maailmassa on aika kauan.
Mutta mulle on aika moni "vähätellyt" montaakin asiaa, kun ovat ne jo itse kokeneet, niin tässä asiassa olen päättänyt, että teen (kerrankin) niin kuin itse koen parhaaksi ja mitä enemmän tiedän, sen parempi minulla on olo :) Mulla on kans yks kaveri, joka ei halunnut mihinkään niistä valmennuksista ja hyvin ovat pärjänneet kyllä nyt vauvan kanssa. En tiedä, saako niistä mitään irti, mutta toivon ehkä vähän enemmän samalla myös mieheni osallistumista ja tietoisuutta asioihin lisää :)
Lähetä kommentti