23. lokakuuta 2008

Sisters are doing it for themselves

Oltiinpa eilen siskon kanssa ulkona. Päätettiin repäistä kummankin vapaan viikon kunniaksi ja päädyimme tarkastelemaan kaupungin yöelämää. Harmi, että kuvia ei tullut räpsittyä. Rakastan uutta kameraani! Tai siis, vielä se on Jalkapalloilijan vanha kamera niin kauan, että olen lunastanut sen itselleni. Olen aivan hullaantunut siihen, että edes minun huonoilla kuvaustaidoillani en saa tärähtämään tuota kuvaa.

Tämä viikko on mennyt nukkuessa, lukiessa ja ulkoillessa sekä kuntoillessa - eli aivan täydellinen viikko, johon eilen mahtui pikku tuulahtaminen ja tanssikierros systerin kanssa. Mukaan sattuivat myös Naapurintyttö ja toinen siskoni ystävä. Oli oikein kiva ilta juoruilla ja tälläytyä - harmi vain, että Pieni ja Pippurinen ei päässytkään mukaamme :(

Maria oli mielestäni eilen aivan loistava. Ei muuten, mutta se tyyliasiantuntija oli helkatin jalat maassa -tyylinen ja silti kuitenkin jämy eikä pydellyt mielipiteitään anteeksi. Vaatii aika paljon rohkeutta sanoa noin. Olen aivan samaa mieltä siitä, mitä hän sanoi ulkonäöstä huolehtimisesta: se on välinpitämättömyyttä, jos kulutus ei ole tasapainossa syömisen kanssa. Hän sanoi hyvin, että jokainen on itse vastuussa siitä, mitä laittaa sisään nenän alla olevasta luukusta. Ja sen takia jokainen, joka ei katso sen perään, laiminlyö vartaloaan. Okei, en ole ihan täysin samaa mieltä tästä, mutta periaatehan on sama. Minä tiedän, että jos vedän nassuuni neljä siideriä, se ei riitä, että käyn tanssimassa kymmenen biisiä tanssilattiala. Mutta joskus nämä herkkuhetket ovat minulle välttämättömiä ja jos se on välinpitämättömyyttä, niin sitten olkoon niin. Ja joidenkin ei tarvi katsoa syömisiään tai harrastaa liikuntaa pysyäkseen hoikkina, mutta minulle ainakin liikunta on elinehto. Tämä tyylikonsultti nimesi kaikesta ylipainokritiikistä huolimatta ensimmäisenä tyylikkääsi naiseksi Riitta Uosukaisen, mikä on mielestäni oikein. Minuunkin Rouva Uosukainen on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen jo sillä ryhdillään.

(kuvat täältä ja täältä)


Tällä viikolla olen mennyt melkein koko viikon tällä asulla, kun olen reissannut kodin ja vanhempien kodin väliä. Vanhempien kotipaikkakunnalla on suosikkisalini, jossa on ehdottomasti ihana henkilökunta ja joustava palvelu. Heistä tehdään juttua ei ensi, mutta sitä seuraavan tiistain Akuuttiin Ylellä. En saa enää aikaan muita kuin outoja ja pelottavia ilmeitä. Ja Housuboyn koneella ei voi käsitellä kuvia, joten taustaa on juuri noin paljon.


Paita GT
Jakku Vila
Farkkuleggingsit Vero Moda


Huomenna on meidän huushollissa siivouspäivä (jeij). Löysin iki-ihana kelloni eilen ja päätin siivota kunnolla tästä innostuneena. Kelloni oli ollut hukassa heinäkuusta asti ja olin jo luopua toivosta, kun se löytyi sohvatyynyjen välistä, hiphurraa! Ja nyt sain sen takaisin ranteeseen. En ole mikään korutyttö, mutta tämä on niin ihana!

Huomenillalla taidan sitten uppoutua siihen SATC-leffaan, jonka nappasin Sittarin hyllystä viime lauantaina. Housuboy sai sovittua meille uuden kämpän ja me päästään rivitaloon, mikä tarkoittaa omaa pihaa ja silti erittäin edullista vuokraa. Olemme kumpikin ihan innoissaan talosta. Harmi, etten ottanut näytöstä kuvia :( Hauskaa loppuviikkoa kaikille!

4 kommenttia:

Sateenkaari kirjoitti...

onnea tulevaan uuteen kotiin.kaunis kello todella, ja erikoinen. ja tuo tautekakku.nam.ei kylla minun kiloilleni oikein sopivaa.ihanaa torstai-illan jatkoa

Nerikah kirjoitti...

Siskon kanssa "ulkoilu" tai muutenkin ajanviettäminen on ihan parasta...!! Minulla ei ole kuin yksi pikkusisko, mutta sehän riittää... :) Olemme yhdessä kokeneet kaikenlaiset kuviot, ja jälkeen päin nauraneet mahat kippuralla toilailuillemme. Niistä saisi aivan hulvattoman kirjan! ;)

Toki siskossa on se vakavampikin puoli. Ainakin oma siskoni näyttää tuntevan minut läpikotaisin, väittäisin jopa paremmin kuin (eräät) kaverini. Siskolle on myös jotenkin helpompi puhua, vaikka minullakin on näitä uskottuja ystäviä.

Ai niin, ja vielä lopuksi... onnea uuden kodin löytymisestä! Muutot ovat mielestäni siitä ihan jees juttu, että viimeistään siinä yhteydessä kun pakkaa tavaroita, tulee tehtyä pientä inventaaria ja karsintaan alati kasvavaan tavarapaljouteen. Tai ainakin minä olen tehnyt, olen muuttanut "sen seitsemän kertaa" elämäni aikana (siis oikeasti aika taajaan!).

Uuteen kotiin päästessä minulla myös sormet oikein syyhyävät, että pääsen mallailemaan, mikä huonekalu sopii mitenkin päin huoneeseen, millaiset verhot laitetaan, millainen matto... Vaikkei kaikkea ehkä voisi kerralla ostaakaan uusiksi.

sho(e)paholic kirjoitti...

Sateenkaari, kiitos! Täytekakkuja oli koko sivusto täynnä ja tuli nälkä :D

nerikah,tuo on juuri huippua muuttamisessa: joudun miettimään, mitä enää tarvin. Mitä siskoihin tulee, minua on siunattu kahdella ihastuttavalla yksilöllä, joilla on kummallakin hyvät puolensa. Mutta hengailu on kaikista parasta :)

tiiti kirjoitti...

hieno on kello, tuon takia jo melkein tosiaan suursiivoaisi. tai ainakin tuon ja esim. uusien kenkien :D