Halloween Rush

Olen ollut todella kiireinen, mutta nyt se on ohi! Tein keskiviikon vastaisena yönä esseetä neljä tuntia kirjasta, jonka sain luettua vasta yhdeltä ja sitten neljä tuntia väänsin sitä esseetä, eli viideltä menin nukkumaan. Heräsin luennolle kahdelta turhaan, sillä en löytänyt luokkaa, koska se oli vaihdettu. Tulin kotiin, hoidin pari kouluhommaa ja vastasin ystävällisesti Kelalle, miksi opintoni eivät etene tarpeeksi nopeasti (yrittäkääpä itse saada Oulussa englantilaisesta filologiasta tai ranskasta pisteitä...). Nyt päätin ottaa huomisen kielioppitentin rennosti, mennä kokeilemaan ja jos se ei onnistu, menen kahden viikon pääsät uusimaan. Eilen oli kieltenlukijoiden bileet Kaarlenholvissa ja menimme sinne kavereideni kanssa saunaillan jälkeen. Olin miimikko ja asun ajatushan oli se, että se on ilmainen. En voinut olla enää Catwoman, koska olin sillä asulla viime vuonna. Meet Sarjakuvasankari ja meksikolainen vaihtari, joka on myös kummiryhmässäni:

Kengät: Bianco Footwear
kaikki muu: esitelty tai lainattu

Tänään on tiedossa uudet bileet, joista sain ilmoituksen vartti sitten. Taidan mennä kissanaisena, sillä palautin jo Sarjakuvasankarin antamat reksvisiitat (eli hatun, henkselit ja hanskat). Tässä on muuten meidän versio halloweenikurpitsasta:kuvassa sininen jumppapallo..

Näillä mentiin tänään lipastolle suht hyvässä kuosissa. Esitelmäni oli tänään, joten vaikka eilen menikin myöhään, huolehdin tarkkaan, että en ota liikaa.

Kengät: Andiamo
Sukkikset: Lindex
Housut: Vero Moda
Poolo: H&M
Jakku: Vila

Huomenna lähden kohti kotia ja lähden Parhaan Ystävän kanssa katselemaan miltä näyttää Tornio-Haaparantaan noussut Rajalla/På Gränsen -kauppakeskus. Odotan innolla!

p.s. Helmessä tulleista hyvin ikävistä kommenteista, jotka poistin näkyvistä, oli yhteen väliin paljon puhetta siellä puolen. Eräs näistä henkilöistä esiintyi mtv3:n omalla sähköpostiosoitteella, eli luukun osoitteella. Laitoin palautetta aiheesta ja kysyin, voiko asialle tehdä mitään. Mielipiteitäänhän saa sanoa, mutta solvauksesta en pidä vähääkään. Joten nyt ylläpito vastasi, että he näkevät kaikista viesteistä IP-osoitteen ja ovat laittaneet asian poliisitutkintaan, eli onko niissä aihetta kanteeseen kunnianloukkauksesta. Minä en olisi tuota halunnut, mutta minuun kuulemma otetaan yhteyttä, jos tekijät saadaan selville ja sitten saan päättää, haluanko nostaa syytten. En kyllä ihan noin vakavasti asiaa tarkoittanut, mutta olisi kyllä ihan hauska tietää (varmasti), ketkä noiden tekstien takana olivat. Itse olin kyllä unohtanut jo koko palautteen ja asian.

Viikonlopun jälki, lupaus ja ongelma

Viikonloppu meni loppujen lopuksi oikein hienosti, sillä Pieni ja Pippurinen vastasi puhelimeen, kutsui minut kylään ja tarjosi mansikoita vaniljavaahdolla minulle ja Suklaasilmälle. Olen oikein tyytyväinen rentoon oleskeluun. Tosin tällä kertaa oli liian negatiiviset aiheet (ja suurin osa siitä on minun vikaani). Sivuhuomio: mansikat ovat paljon parempaa vaniljavaahdon tai jäätelön kanssa kuin kermavaahdon. Kermavaahto on täysin yliarvostettua! Ugh. Olen puhunut.

Joka tapauksessa Suklaasilmä lähti ensin kotiin ja sitten me kaksi muuta tyttöä odottelimme, että saan puhelun, että vien pojat baariin. Sitä ei tullut vaikka ehdimme jo lähteä ajelulle. Soitin Housuboylle ja hän kehotti meitä tulemaan seuraan. Kaikki muut menivät baariin paitsi paikan isäntä, juhlakalu ja Housuboy. Joten loppujen lopuksi tuli mukava ilta kahdessa kylässä ja oikein hauska kotimatka ja ilta Housuboyn kanssa. Siellä oli suhdesolmuja siellä juhlien jälkimainingeissa ja me olimme hyvin kiitollisia toisistamme ja suhteestamme kotiin palatessamme.

Sitten ikävämpiin asioihin: keskiviikkona on naamiaiset, mulla ei ole asua ja budjetti on pyöreät nolla euroa. Olen elänyt yli varojeni. Sitä paitsi olen ottanut uuden politiikan: elä osta heti. Toki, joustan, jos kyseessä on viimeinen koko ja tuote on jotain, mitä haluan välttämättä ja tarvitsenkin. Mutta nyt toteutan sitä periaatetta, että tuote jää kauppaan aina ensin ja jos se ei sen jälkeen vaivaa tarpeeksi, en tarvi sitä. Olen jo kieltäytynyt useammasta vaatteesta! Että terveiset täältä, täällä tuulee kovempaa - meaning on my high horse... Joten tarkoituksenani oli lainata kaverini valmista asua, joka olisi ollut ihan loistava, mutta unohdin pyytää koko juttua ja nyt se on myöhäistä, kun olen jo Oulussa. On siis vain pari toteutettavaa ideaa: miimikko, merirosvo ja oma itseni. En ihan hirveästi fanita ideaa tylsyydestäni.Fanitan Keira Knightleytä Pirates of The Caribbeanissa aivan terveyden rajamailla. Ultimate-ihanin rusketusmeikki ikinä. Jaah, on se laiha, mutta on se pirun kaunis. saa nyt nähdä. Ehdotuksia :D? Se Cruella deVil ei siis onnistu :/ Mutta tässä on muuten mukavuusneuleeni tälle päivälle, sillä tänään matkustin Ouluun hyvin kyseenalaisen kuskin kyydissä Veljekset Salmela OY:n hyvin kyseenalaisissa autoissa (80-luvulta, aina myöhässä ja täysiä romuja). Kuski näytti nuokkuvan ratissa ja ilmoittikin jo linja-autoasemalla, että kahden aikaan aamulla aloitti vuoronsa eikä ole nukkunut yöllä (Tsiisus. En halua tietää!)
Asiaan! Ihana GT:n neule, jonka rakastakin rakkaampi kummityttöni löysi minulle ollessaan "shoppailuapulaisenani", kuten äitinsä hänet nimitti. En edes nähnyt tota väriä ensin, mutta tämä Jääprinsessa (harrastaa taitoluistelua, ei ole kylmä naisenalku olleskaan) hoksasi värin minulle. Ja rakastan tätä paitaa. (Ja olen ylpeä, että se tyttö ottaa minusta - ja ehkä hieman äidistäänkin - vaikutteita jo nyt, mutta säälin vanhempia myös siitä syystä ;)


Ai niin! Isi tuli tänään Jyväskylästä äidin luota ja poikkesi matkallaan hakemaan äidille ne kengät. Siis äitini kuolaa noita bannerini kenkiä niin paljon, että alkaa loppumaan ämpärit kesken. Joten kiitos Garnetice nyt se marina loppuu! :D Ja arvatkaa, mitä iskä teki? Se korjas mun pyörän renkaan! Vihdoin. Oli mun siis ite pitänyt se tehdä... ja ehkä suklaa laihduttaa ja huomenna sodat loppuu. Jos jotain olen muuten joskus toivonut, niin olen toivonut, että löytäisin miehen, joka on yhtä reipas kuin isäni. Isä osa korjata lähes kaiken ja tarttuu hommiin heti. Kun hän tarttuu toimeen, se tapahtuu valittamatta, ripeästi ja sujuvasti. Ja isän sinnikkyyttä voi verrata minuun täydellisten kenkien haussa. (ei siis ihan helposti luovuteta) Isältäni olen oppinut tarmoni tarttua toimeen ja haluni tehdä asiat kunnolla ja omatoimisesti. Tässä upea pyöräni nyt kunnossa. Se on muuten tuollainen vuosikertapyörä. Nuorehko, kolmekymmentä vuotta vasta ;D



P.S. Kuka ei rakastanut SJP:tä Project Runwayssä? *huokaus*

Asu, jossa kävin äidin luona ja asu, jossa melkein lähdin ulos

Tänään kävimme maistelemassa äidin lihamureketta, perunamuusia ja korvapuusteja sekä siskon tekemää salaattia, namnam :) Koolla oli koko perhe isää lukuun ottamatta. Housuboy oli ainoa vävyehdokas, joka oli mukana. Himohiihtäjä (kuopuksen hellu) saapui lounaan jälkeen. Näissä vaatteissa saavuin äiskän luo.

Mekko: Zefora
sukkikset: Lindex

Tuo mekko on lemppareitani, jota pidän hyvin harvoin. Se on paras lohtushoppaukseni ikinä, sillä se on ostettu Rovaniemeltä, kun olin kummitätin ja serkkujen kotona paossa särkynyttä sydäntä. Mekko istui silloinkin, vaikka olin tuolloin muutaman kilon painavampi.

Lounaalta suunnistin salille tunniksi kun taas Housuboy meni parhaan kaverinsa luo kahville. Ja kappas, sillä aikaa oli paljastunut, että yhteinen tuttumme on lähdössä pois ja läksiäiset ovat tänä iltana. Minua ei edes pyydetty mukaan. Menin kotiin, laitoin itseni pikaisesti lähtövalmiiksi vain kuullakseni, että kyseessä on poikien ilta. Joten tunnin varoitusajalla jäin viettämään lauantai-iltani yksin. Kaikista inhottavinta tässä on se, että itse asiassa naiset oli kielletty erään huippuomistavan ja huippuvalittavan tyttöystävän takia ja moni pojista siellä olisi ihan hyvin voinut katsella minua siellä, kunhan tuo yksi tyttö ei tule. Mutta minusta tuntui, että Housuboy ei halunnut minua paikalle, joten en tunkenut mukaan. Näissä olin siis menossa (feat. Housuboyn muovipussiin tyhjentämän 12-packin kuoret):
Paita ja toppi GT
Housut Vero Moda

Noissa housuissa on hauska vetoketju ja ovat uskomattoman mukavat ja kivan väriset. Tuossa paidassa on tollaset hiat, joiden nimeä en sen kummemmin tiedä. Kutsun tätä läskiteltakseni. Eli silloin, kun on läski/turvonnut olo, tuo peittää sen.

Ei, en suunnittele pommia ja sen sytytintä, tuo on Ikeeean lampun johto ja katkasija.

Hauskaa viikonloppua teille kaikille :)! Minä täällä luen yksin kirjaa, joka pitääkin lukea loppuun ennen maanantaita ja josta joudun vielä tekemään esitelmän. Ehkä minäkin vielä pyörähdän kavereideni kanssa baarissa matkallani, kun vien tämän toisen puoliskon baariin. Olisin pyytänyt mukaan Pienen ja Pippurisen , mutta hän ei vastannut puhelimeen. Jalkapalloilija ei halua samaan paikkaan kuin minä (ja käski minun sen sijaan päivittää blogiani, koska häntä ei kiinnosta pakkaamiset ;) Kaikesta huolimatta, ehkä menen vielä sinne pari kiekkaa tanssahtamaan. Ihan hirveä ikävä tällaisina hetkinä Parasta Ystävää, mutta Paras Ystävä on reissussa :(

Terv. Se, joka kerrankin tekee koulunsa eteen töitä ja katsoo sitten rauhassa ainakin yhden jakson One Tree Hilliä :)

Näin pakataan laukku reissuun - take it from an expert

Koska moni on näköjään lähdössä reissuun, minä ajattelin auttaa teitä asiassa, jonka todella osaan: pakkaamisessa. Trust me - kävin Barcelonassa viikon polvenkorkuisen lentolaukun kanssa ja toin siinä vielä tuliaisia takaisin. Ohjeet siis koskevat vain lyhyitä lomia, eivät välttämättä nimittäin päde vaihto-oppilasvuoteen rapakon takana.

How is it done?
Ensinnäkin: mieti aina järkevästi. Älä ota mukaan mitään mikä ei ole järkevää ja yhdisteltävää. Ei ole järkevää lähteä lokakuiselle kaupunkilomalle mukanaan kolmetoista pikkutoppia. Ja tiedän, mitä te ajattelette, mutta ei, te ette oikeasti tarvi niitä kaikki, joten valitkaa yksi niistä. Ota kaikkea mukaan vain yksi tai kaksi kappaletta ja sovita kaikki vaatteet yhteen. Ei ole järkevää ottaa mukaan takkia, joka ei sovi siihen mekkoon, jonka välttämättä haluat mukaan. Kun ottaa mukaansa vain yhdisteltäviä vaatteita, ei tarvitse ottaa mukaan useita asukokonaisuuksia. Tässä vaatteita, jotka ehdottomasti kannattaa ottaa mukaan.

1. Mekko
Jos kyseessä on rantaloma, ota kevyt mekko, joka sopii sekä kävelylle rannalle että klubille. Jos menet kaupunkilomalle talvella, ota mekko, jonka alle voi laittaa paidan tai joka on pitkähihainen. Edelleen suosittelen mekkoa, joka sopisi myös mahdolliselle juhlintakierrokselle tai iltapäivädrinkeille. Tässä ovat täydellinen rantamekkoni ja kaupunkimekkoni. Rantamekko on helppo ja hyvän värinen sekä joustavaa trikoota halterneck-mallissa, joka on todella imarteleva vartalolle. Siihen on helppo yhdistää neule, takki tai kengät. Kaupunkimekon alle menee poolo, t-paita tai pitkähihainen ja se on helppo yhdisteltävä myöskin.

Mekko Unkarista
Mekko ONLY

2. Neule/takki

Eli siis kumpaa tarvitset? Vai kumpaakin? Rantalomalle ei tarvitse takkia ja kaupunkilomalla voi pärjätä pelkällä trenssillä. Yhdistä valitsemasi neule tai takki mekkoon, housuihin ja paitoihin. Suosittelen siis värejä ja malleja, jotka sopivat kaikkiin muihinkin mukana oleviin vaatteisiin.
Neule Vila (alla Caprit Vero Moda)

3. Housut
Tämä on varmaan problemaattisin vaatekappale. Jotkut eivät halua käyttää housuja ollenkaan, jolloin turvautuisin legginseihin/sukkahousuihin ja hameeseen. Kuitenkin, jos menet lentäen, täysipitkät housut on hyvä olla jalassa koneessa. Housujen ei ole pakko olla farkut, mutta kannattaa ajatella niiden käytännöllisyyttä ja yhteensopivuutta edelleen. Jos et ole housujen ystävä ja otat mieluummin legginsit tai sukkikset, ota mukaasi se iso paita, jota haluat pitää leggareiden kanssa tai sovita legginsit mekkoosi. Itse suosittelen hyviä perusfarkkuja tai vastaavasti hyvin istuvia suoria housuja - riippuen kunkin tyylistä. Jos tuntuu, että otat mieluiten mukaasi sortsit ja kaveriksi legginsit tai sukkahousut, sekin on ok, kunhan ne sopivat muihin vaatteisiin.

4. Paidat
Peruspaidat, joita voit yhdistellä mihin vaan ovat ainoat, jotka saavat lähteä mukaan. Ota mukaan perustoppi, t-paita ja pitkähihainen t-paita. Viimeistä ei välttämättä tarvitse rantalomalla. Topin on oltava sellainen, jota voit käyttää muiden paitojen alla sekä tarpeen tullen sellaisenaan. Sama koskee t-paitaa. Ajattele erityisesti mukaan ottamaasi mekkoa, jos kyseessä on kaupunkiloma. Jos otit mukaasi legginsit housujen sijaan, ota mukaasi pitkä paita legginsien kaveriksi.

5. Rintsikat
Ota mukaan mahdollisimman lähellä ihonväriäsi olevat rintsikat, joiden olkaimia voi muutella ja jotka käyvät sellaisenaan t-paitojen ja toppien alle. Tämä tietysti ei ole hyvä neuvo lemmenlomalle ;)

6. Kengät
Itse suosittelen sieviä ballerinoja, koska ne voi laittaa jalkaan shoppailemaan, kävelylle ja klubille. Kahdet kengät ovat ihan maksimi: tässä tapauksessa ne, joilla kävelet ja ne, joilla menet juhlimaan. Tietysti, jos sinulla on saappaat tai korkkarit, joilla kävely on yhtä miellyttävää kuin kävelykengillä (esim. Nelliinan täydelliset Minna Parikan saappaat ;), niin ota ne ja muista, että kenkiesi täytyy sopia niihin mekkoihin, housuihin jne.

7. Muu krääsä
Luuletko tosissaan, että suoristelet tukkaasi rantalomalla? Hotelleissa on yleensä kuitenkin fööni, joten harja kaveriksi riittää. Lisäksi kannattaa unohtaa kaikki turhat meikit, joita et tarvi kuitenkaan. Shampoot ja hoitoaineet voi siirtää pienempiin puteleihin, koska esim. viikon reissulla ei tarvi 200ml pulloja. Ei kannata ottaa mukaan turhaa tavaraa, mutta silti kannattaa ottaa mukaan esim. after sun-voidetta rantalomalle jne. Koruja ei kannata ottaa liiaksi vaan sen verran, että ne sopivat kyytiin ja asuihin - sama koskee esim. huiveja tai hattuja.

Ja muista, että pitkänä viikonloppuna et ehdi kuitenkaan käyttää kuin korkeintaan kahdeksaa eri vaatetta ja stressaat paljon vähemmän, jos olet jo lähtiessä tehnyt ne järkevät valinnat. Tähän listaani mahtuu pari ylimääräistä juttua lähtiessä ja näin jää paljon tilaa vielä kotiin tuotaville. Pakkaa tavara mahdollisimman litteästi. Hauskaa reissua!

Tässä muuten keskiviikon asu. Tein ultimatemuotimokan ja laitoin sukkikset peep-toe -kenkien kanssa! Ja mulla on muuten kynsilakka samanvärisenä kuin tuo herkullinen toppi :)!

Toppi Vero Moda
jakku Vila
Kengät Bianco Footwear
sukkahousut Lindex
sortsit One Way

P.S. nauroin kippurassa tälle Tiitin jutulle

Sisters are doing it for themselves

Oltiinpa eilen siskon kanssa ulkona. Päätettiin repäistä kummankin vapaan viikon kunniaksi ja päädyimme tarkastelemaan kaupungin yöelämää. Harmi, että kuvia ei tullut räpsittyä. Rakastan uutta kameraani! Tai siis, vielä se on Jalkapalloilijan vanha kamera niin kauan, että olen lunastanut sen itselleni. Olen aivan hullaantunut siihen, että edes minun huonoilla kuvaustaidoillani en saa tärähtämään tuota kuvaa.

Tämä viikko on mennyt nukkuessa, lukiessa ja ulkoillessa sekä kuntoillessa - eli aivan täydellinen viikko, johon eilen mahtui pikku tuulahtaminen ja tanssikierros systerin kanssa. Mukaan sattuivat myös Naapurintyttö ja toinen siskoni ystävä. Oli oikein kiva ilta juoruilla ja tälläytyä - harmi vain, että Pieni ja Pippurinen ei päässytkään mukaamme :(

Maria oli mielestäni eilen aivan loistava. Ei muuten, mutta se tyyliasiantuntija oli helkatin jalat maassa -tyylinen ja silti kuitenkin jämy eikä pydellyt mielipiteitään anteeksi. Vaatii aika paljon rohkeutta sanoa noin. Olen aivan samaa mieltä siitä, mitä hän sanoi ulkonäöstä huolehtimisesta: se on välinpitämättömyyttä, jos kulutus ei ole tasapainossa syömisen kanssa. Hän sanoi hyvin, että jokainen on itse vastuussa siitä, mitä laittaa sisään nenän alla olevasta luukusta. Ja sen takia jokainen, joka ei katso sen perään, laiminlyö vartaloaan. Okei, en ole ihan täysin samaa mieltä tästä, mutta periaatehan on sama. Minä tiedän, että jos vedän nassuuni neljä siideriä, se ei riitä, että käyn tanssimassa kymmenen biisiä tanssilattiala. Mutta joskus nämä herkkuhetket ovat minulle välttämättömiä ja jos se on välinpitämättömyyttä, niin sitten olkoon niin. Ja joidenkin ei tarvi katsoa syömisiään tai harrastaa liikuntaa pysyäkseen hoikkina, mutta minulle ainakin liikunta on elinehto. Tämä tyylikonsultti nimesi kaikesta ylipainokritiikistä huolimatta ensimmäisenä tyylikkääsi naiseksi Riitta Uosukaisen, mikä on mielestäni oikein. Minuunkin Rouva Uosukainen on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen jo sillä ryhdillään.

(kuvat täältä ja täältä)


Tällä viikolla olen mennyt melkein koko viikon tällä asulla, kun olen reissannut kodin ja vanhempien kodin väliä. Vanhempien kotipaikkakunnalla on suosikkisalini, jossa on ehdottomasti ihana henkilökunta ja joustava palvelu. Heistä tehdään juttua ei ensi, mutta sitä seuraavan tiistain Akuuttiin Ylellä. En saa enää aikaan muita kuin outoja ja pelottavia ilmeitä. Ja Housuboyn koneella ei voi käsitellä kuvia, joten taustaa on juuri noin paljon.

Paita GT
Jakku Vila

Farkkuleggingsit Vero Moda

Huomenna on meidän huushollissa siivouspäivä (jeij). Löysin iki-ihana kelloni eilen ja päätin siivota kunnolla tästä innostuneena. Kelloni oli ollut hukassa heinäkuusta asti ja olin jo luopua toivosta, kun se löytyi sohvatyynyjen välistä, hiphurraa! Ja nyt sain sen takaisin ranteeseen. En ole mikään korutyttö, mutta tämä on niin ihana!

Huomenillalla taidan sitten uppoutua siihen SATC-leffaan, jonka nappasin Sittarin hyllystä viime lauantaina. Housuboy sai sovittua meille uuden kämpän ja me päästään rivitaloon, mikä tarkoittaa omaa pihaa ja silti erittäin edullista vuokraa. Olemme kumpikin ihan innoissaan talosta. Harmi, etten ottanut näytöstä kuvia :( Hauskaa loppuviikkoa kaikille!

Pallas

Laitan ensin linkin meidän perheyrityksemme kotisivulle, eli Luppo-Pallakselle. Ja nyt vihdoin ja viimein näytän teille, miksi minulla oli ehkä vuoden paras viikonloppu. Perjantaina saavuimme Housuboyn autolla Housuboyn, Tanssijasiskon ja hänen poikaystävänsä DJ:n kanssa mökeille. Pojat korkkasivat heti kaljat ja ryhtyivät saunan lämmitykseen. Me lähdimme siskon kanssa tarkastamaan mökkien kunnon ja sen jälkeen iltakävelylle laskevaan aurinkoon. Huokailin varmaan puolen minuutin välein onnesta. Pojat lähtivät tahollaan tarkastamaan maita. Löysimme mökin, joka oli luultavasti jonkin firman tai metsästysseuran.



Ilma oli mitä mainioin lenkkeilyyn, tosin siellä oli tuolloin jo asteet nollassa. Lauantaina saimmekin jo nähdä ensilumen :) Lauantaina minä piiskasin porukan ylös ajoissa, jotta ehtisimme vaeltamaan koko lenkin. Aamu oli tunturissa niin sumuinen, että liian varhain herääminen ei olisi kannattanut. Ajoimme autolla Pallakselle ja olimme valmiita lähtemään kiipeämään Taivaskeron päälle kahdelta. Luontokeskus arveli matkan kestävän meiltä kolme tuntia, mutta valitettavasti matkalla ei voinut missään pitää tulia, joten paahdoimme 9 km lenkin loppujen lopuksi kahden jalkavammaisen kanssa kahteen ja puoleen tuntiin. Tämä reitti on siis 95% nousua. Taivaskero on Pallaksen korkein tunturi ja sen korkeus on 807m. Siitä laskimme kurun kautta ja nousimme Laukukerolle ja Lehmäkerolle. Siitä laskimme vihdoin vatikurun hissiasemalle. Laskeutuminen oli kaikista rankinta jaloille ja selälle. Nousu oli ollut paljon helpompaa. Ja niin lähdettiin matkaan.

Ja poro on aika tyhmä eläin. Ne eivät paljoa väistä maantiellä, mutta täällä tunturissa niiden ei kuulukaan, sillä me olemme oikeastaan ne tunkeilijat.
Tunturissa lumi oli jo vähän jäänytkin.Tässä seuraavaksi todiste, että huipulla on käyty, eli muistolaatta Helsingin Olympialaisten Olympiatulen sytyttämisestä. Olin viisivuotiaana katsomassa laatan paljastusta mummin ja papan kanssa ja nyt palasin ensimmäistä kertaa.Ja kuka sanoi, että taivas ei ole maan päällä - toisinaan:Ja lopuksi vielä minun mökkimuotia:Eikä ole muuten meikkiä tai mitään muutakaan kauneustuotteita esim. tukassa ;D

So I say thank you for the music

Minun elämäni on pyörinyt musiikin ympärillä aina. Joten kasasin listan lempimusiikistani muodoissa TOP5. Listalla löytyy sitten vielä selityksiä aiheeseen.

Ensin tämä raskaampi osasto:

1. Sentenced - No one there
- video riipaisee minua niin syvältä ja vähän turhan läheltä. Siskoni kehotti katsomaan videon ja itkin sydämeni pohjasta, kun näin sen ensimmäisen kerran. En voi kuunnella tätä kappaletta itkemättä.

2. Linkin Park - A Place for my head
- muistan oman teiniaikani tuskat, joita Linkin Park silloin niin taitavasti heijasteli

3. Maj Karma - Rukous
- jotenkin tämä kappale on iskenyt minuun tosi syvälle. En tiedä miksi.

4. Sonata Arctica - Wind beneath my wings
- Tiedän, tämä oli alun perin Bette Midlerin. Minua jonkin verran häiritsee kyseisen bändin solistin lausuminen, mutta pojat vetivät tapsan päivänä 2007 sellaisen keikan, että ei juuri mitään järkeä ja siksi - sekä siksi, että rakastan biisiä tässä muodossa - se ansaitsee paikan täällä

5. Charon - In Brief War
- ainoita raskaampia biisejä, joista olen pitänyt heti ekasta nuotista ja ekasta sanasta pitäen. Jostain syystä meni kylmät väreet ilman sen suurempaa syytä.


Minun inothimoni, eli näiden mukaan lähden varmasti tanssimaan (tällä hetkellä):

1. Rihanna - Umbrella
- tästä tuli mulle kestosuosikki jo ajat sitten ja olenhan kuullut tämän Hesassa livenä, ihana tyttö, ihana ääni ja ihanaa musiikkia. Oisin voinut tehdä kokonaisen top-listan Rihannasta. Tällä hetkellä tähän samaan sarjaan kuuluu myös ehdottomasti Disturbia, sillä se on aivan loistava jammailuun.

2. Outkast/ Andre 3000 - Hey ya
- on olemassa biisejä, jotka tulevat ja jäävät. Meidän ykkösbiisejä täysi-ikäisyyden kynnyksellä mökillä huudettiin, naurettiin, tanssittiin ja laulettiin. Kultaisia muistoja tulee mieleen ja eräs läpsyleikki, jonka liitimme tähän.

3. Justin Timberlake - Lovestoned
- maailman paras mieslaulaja, ihanaa musiikkia ja ihanan näköinen mies. Siksi valitsin tämän tämän kappaleen, sillä se saa jalkani väpättämään eniten. Rakastan tätä musiikka, jota herra nykyään tekee. Meillä on tanssi olemassa kahteen Justinin biisiin ja kummankin osaan ulkoa vieläkin.

4. Ying Yang Twins - Drop
- voi hyvä aika, että minä menen, jos tämä soi! Jotenkin niin asenne ja ihana hoppimusiikkikappale, että ei mitään järkeä.

5. Papa Roach & Black-Eyed Peas - Anxiety
- Kuulin maailman parhaasta tanssielokuvasta tämän. Harmi, etten löytänyt sitä pätkää, jossa Omarion vetää tuota biisiä. Ihanan erilainen tanssibiisi, jonka tahtiin voi vetää kotona ja salilla sekä lenkkipolulla.

Karaokebiisit (meillähän on laitteetkin):

1. Janne Hurme - Kirje
- minun 18-vuotissynttäreiden tunnari, lapsuuden lempikappaleeni ja niin hienoa paatosta pikku tupakeissa, että siskoni kanssa saa vetää aivan täysillä!

2. Kaija Koo - Tinakenkätyttö
- Parasta karaokessa on tekopaatos.

3. Leevi & The Leavings - Teuvo, Maanteiden kuningas
- Tarviiko suomalaisen selittää, jos laulaa kyseisen bändin kappaleita :D?

4. Paula Koivuniemi - Aikuinen Nainen
- ja saa muuten aika hyvin pisteitä en ole koskaan -pelissä, jos ei ole koskaan laulanut tätä

5. Dingo - Levoton Tuhkimo
- helppo laulaa ja hauskaa piisaa

Ja kun valot lasketaan vaakaan illan päätteeksi:

1. Jarkko Martikainen - Valssi Tanssitaidottomille
- jos löydätte tämän, kuunnelkaa. Ihan mahtava sanoma. Kuunneltiin tämä joskus kaverin kotibileissä vimppana hitaana ennen nukkumaanmenoa ja siitä astin olen rakastanut tätä biisiä. Tämä on sellainen kappale, jota Housuboy voisi laulaa minulle ja jonka perusteella minä hyväksyn sen, että mieheni ei suostu tanssimaan. "Ylämäessä tönin sua eteenpäin/ alamäessä vauhtias jarrutan/ jos en kanssasi tanssimaan oppinut/ opin enemmän/ opin sinut"

2. Semisonic - Closing Time
- soitin tätä aina kuskiaikanani autossani heti baarin jälkeen. Kerran jääpalloilijakaverini pyysi saada käydä 80 km mutkan kaupungista viemässä kaukana asuvan tyypin siksi, että saisi kuulla kappaleen monta kertaa matkalla. Niin minun viimeisistä hitaistani tuli kuuluisia autossani, samaten kuin tästä kappaleesta. Ja minusta tuli suosittu kuski.. siitä ei ollut mitään hyötyä :D

3. Poets of the Fall - Carnival of Rust
- Hieno puoli tässä yhtyeessä on, että se kuulostaa aivan yhtä hienolta livenä. Ja tämä biisi vain vie minulta jalat alta. Rollorokissa 2006 me pidimme toisiamme kädestä Tanssijasiskoni ja Parhaan Ystävän kanssa tämän kappaleen soidessa ja sitä hetkeä en ikinä unohda. Siskoni sandaali oli juuri mennyt rikki edellisen biisin hillumisesta <3 4. Christina Aguilera - Oh mother
- tässä ei ole mitään omakohtaista, mutta kappale on riipaisevan kaunis

5. The Rasmus - The Funeral Song
- kun minä lähdin Ranskasta, tämä kappale soi lentokentällä ja silloin tuli itku. Elämäni tärkeimpiä kokemuksia. En erityisemmin pidä koko orkesterista, mutta tämä kappale soi niin hyvässä tilanteessa niin osuvana. Ranskan maalla ennen Suomen lentoa kuulin kappaleen ja tiesin, että olin menossa kotiin. En halunnut vielä mennä, mutta jotenkin oli ihana tunne siitä, että tuli tuollainen tunne, että kotiin minä kuitenkin pääsen tästä.

Ja kun sydän meni rikki, näitä kuuntelin:

1. Juha Tapio - Kelpaat kelle vaan
- Tämä kappale luo uskon siihen tulevaan, johon on pakko uskoa. Itkin, kun siskoni soitti tämän minulle. Kuuntelin tätä kappaletta varmaan sata kertaa ja itkin niin paljon kuin lähti irti. Ja olen kuullut aika monelta (itseni mukaan lukien), että tämä kappale antoi sanoin kuvaamattomaa hiljaista lohtua ja voimaa.

2. Dixie Chicks - Not ready to make nice
- onhan tämä kornia, mutta on kuulkaa helvetin terapeuttinen biisi! Ja kuvastaa aika paljon sitä, miltä ihmisestä tuntuu, kun suhde loppuu toisen päätöksellä

3. Flaw - My letter
- no kaikki liittyvät samaan asiaan: särkyneen sydämen kanssa elämiseen ja asian käsittelyyn

4. Chris Isaac - Wicked Game
- klassikko

5. Kilpi - Sielut iskee tulta
- ai kun se silloin tuntui tältä

Ja sitten THE Best Songs on my Top 5 Ever:

1. Sting - Fields of Gold
- koska tämä on tärykalvoissani ikuisesti. Ensirakkauteni kappaleena, ensirakkauteni ja minun ensimmäinen tanssi, minun mullukkabiisini ja se, joka saa aina kylmät väreet juoksemaan selässä

2. Rufus Wainwright - Hallelujah
- Kun näin eka kerran Shrekin, imutin biisin ja kuuntelin sen uudestaan noin kymmenen kertaa. Kaikissa huoneissani on tähän mennessä ollut kappaleen sanat seinällä ja rakastan kappaletta melankolisissa hetkissäni.

3. Trio Niskalaukaus - Lintu
- linkki löytyy aiemmasta tekstistäni. Rakas biisi siitä, kuinka niitä, joita on rakastanut, ei kuulu katua.

4. Junnu Vainio - Vanhoja poikia viiksekkäitä
- naurakaa vain, mutta kylmät väreet juoksee mulla pitkin selkää ja lapsuus tulee mieleen. Tämä on eka biisi, jota lauloin mukana ja eka biisi, johon lapsena ihastuin.

5. Vesa-Matti Loiri - Lapin Kesä
- Minä olen Lapin tyttö. Minä rakastan tätä melankoliaa ja tätä haikeutta biisissä. Kun Kristian Meurman veti tämän Idolsissa, se oli mielestäni paras veto kyseisen formaatin historiassa ikinä

+ Florent Pagny - Chanter
- tämä ei ole ollut suosikkini tarpeeksi kauan jäädäkseen, mutta siinä on uskomattoman kauniit sanat lohdusta ja musiikin voimasta. En viitsi enää kirjoittaa näin pitkään tekstiin käännöstä suomeksi tai enkuksi, mutta voin sen tehdä joskus, jos joku haluaa.

weekend gone perfectly

Torstaina kotiuduin ja menin suoraan sähläämään samalla kun Housuboy meni äiskän luo parantelemaan nilkkaansa. Haki minut sitten isän luota, koska halusi käväistä juttelemassa pikkusiskoni kanssa. Oli ihana taas liikkua kunnolla ja pelit menivät loistavasti. Perjantaina pääsin pitkästä aikaa tanssimaan! Oli aivan ihana tanssia, vaikka alussa turhauduinkin siihen, etten osannut mitään. Ja olinkin aika paska. Mulla vaan menee joskus tosi kauan sisäistää asiat. Varsinkin tämä samba, jota tanssimme, oli aika ihmeellinen. En ole ihan tottunut tämän uuden tytön kuvioihin, koska niissä tehdään aina koko kappale ja aina kertosäe toistetaan ja usein liikkeet toistavat toisiaan esim. astutaan neljä iskua samalla tavalla ensin oikealle ja sitten vasemmalle. Mielestäni se on vähän tylsää, mutta ei voi mitään. Lisäksi kaipaan puhdasta hiphoppia. Ensi vuonna harkitsen siirtymistä jonnekin muualle, sillä City Dancella ainakin opettaa se Natural Hypen yksi tanssija ja tuo ryhmä on minun ultimateidoli. En osaa tehdä sitä hienoa videon liittämistä, mutta katsokaahan täältä, mitä osaavat.


Perjantai-iltana mentiin ex tempore istumaan iltaa Housuboyn äidin luo. Oli oikein mukava ilta, saunottiin, otettiin parit ja juteltiin. Ensimmäistä kertaa pääsin anopin kanssa juttelemaan kunnolla. Seuraavana päivänä oltiin sovittu, että mennään käymään minun kotonani istumassa iltaa. Ostimme sitten tortillatarvikkeet. Äiskä oli tehnyt vihannespaistosta ja oli aika pahoillaan, kun meidän tuomisemme kirvoittivat riemunhihkaukset isältä ja siskolta (sorry, äiti!). Olimme lupailleet Jalkapalloilijalle, että menemme juhlimaan hänen synttäreitään Suomi-Azerbaidjan -pelin jälkeen. Nyt en muuten ole varma, kirjoitinko kyseisen maan oikein, anteeksi. Meillä seurattiin intohimoisesti peli alusta loppuun ja tortillat laitettiin puoliajalla. Isä on ostanut vastikään kunnon telkkarin (kokonsa puolesta). Meillä on ollut Canal+ urheilun takia jo iät ja ajat, joten näimme ottelun sitä kautta. Tuolla Pohjoisessa näkyy aika heikosti kanava Viisi.

Herra sitten ratkaisi Suomelle pelin!

Olin kahden vaiheilla siitä, haluanko lähteä mihinkään. Olen niin kotihiiri luonteeltani. Se vain katosi, kun ei enää asunut äidin ja isän luona, koska siellä oli niin paljon elämää ja lämpöä, johon jäädä viettämään lauantai-iltansa. Oli seuraa, tv-ohjelmaa ja sauna sekä ruoka. Olen aina rakastanut perhettäni eniten koko maailmassa. Se ei varmasti ole kovin yllättävä lausunto, mutta se saattaakin jo olla, että me emme äitini ja isäni kanssa juuri tappele. Olen onnellinen päästessäni kotiin ja saadessani olla vanhempieni luona turvallisesti. Tämä kuva on siltä vuodelta, kun ukki joutui joulun alla sairaalaan ja pyörätuoliin. Isä otti kuvan ja tämä on juuri se, mitä meidän perhe on. Aina tiedän saavani tukea ja haluan olla muulle perheelle tukena. Tuo joulu oli elämäni rankin siihen mennessä (sen jälkeen minut onkin kirottu), mutta tästä näkee sokeakin, kuinka ihanaa meillä on ollut. Sanotaan, että lapsi ei tarvi turvalliseen lapsuuteen kuin yhden merkittävän ihmissuhteen. Minulla niitä oli ainakin kymmenen. Ja kun katson taaksepäin tiedän, että vanhempani eivät ole tehneet kanssamme mitään väärin.
Minua kiehtoo perhe yksikkönä. Huomaan usein tarkkailevani vieraiden ihmisten perheitä ja kemioita päästessäni paikalle. Hauskimpia ovat perheet, joissa huumori kukkii ja sarkasmi sekä tilannekomiikka vallitsevat. Joskus perheen kiukuttelujakin on hauska seurata kunhan tilanne ei ole liian kiusallinen. Minusta meidän perheessä on aivan posketonta huumoria, mutta minulle se toimii. Meidän perheen koomikko on ehdottomasti keskimmäinen - en tiedä ketään, jota hän ei joskus olisi naurattanut kommenteillaan.

Lauantain matka jatkui kuitenkin niihin juhliin. Ja juhlat olivat loistavat! (Kaunis kiitos sille tytölle, joka tietää olleensa emäntä). Jalkapalloilija räpsi kuvia kuin hänen henkensä riippuisi siitä ja meistä napattiin vihdoin yhteiskuva Housuboysta. Arvatkaa, kuka on tohkeissaan kehystämässä sitä ja tapetoimassa sillä kuvalla ainakin yhden seinän huoneessaan ;)


Hauskaa alkuviikkoa! Saan kuvat vaelluksesta vasta ensi viikolla rakkaan siskoni unenlahjojen takia..

p.s. kamera on vielä hankinnassa, mutta onneksi Jalkapalloilija on luvannut minulle omansa myydä pilkkahintaan!

daddy, I'm coming home!

Oih, ihanaa mennä kotiin kunnolla ensimmäistä kertaa kuukauteen. Yleensähän minä menen kotiin joka ikinen viikonloppu. Joten parin tunnin päästä hyppään bussiin ja matkustan kotiin. Illalla menen tutun porukan kanssa pelaamaan sählyä ja huomenna pääsen pitkästä aikaa tanssimaan. Onkin ollut jo vieroitusoireita :)

En kertonutkaan teille vielä, mitä maanantaina tapahtui. Tämä tapaus on nimittäin saanut tämän kulutushullun skitsofrenian partaalle. Olen aiemminkin maininnut, että opiskelija-asuntoihin ei saa tuoda vastakkaisen sukupuolen edustajia ilman lupaa. Eikä sen koommin vieraitakaan. Joten olin aika järkyttnyt, kun illalla palattuani Café Linguasta puoli kahdeksan aikaa joku aukaisee oven, tulee sisään ja odotan kämppistäni, mutta sisään tulee kaksi miestä! Toinen oli nuoren näköinen, toinen vanhempi mies. Tämä nuorempi tuli "kotiini" joku munkki kädessään ja tajusin kohta, että hän oli ottanut sen minun pelliltäni, missä minulla oli lämpimiä munkkeja vetäytymässä! Tuijotin heitä epäuskoisina ja mietin jo, että eihän minun kanssani voi miestä laittaa, jolloin miehistä vanhempi ilmoittaa, että kämppikseni on hänen tyttärensä. Miten ihmeessä kaksi miestä voi tulla siihen aikaan kotiini ja toinen vielä pöllii ilman lupaa ruokaa minulta?! Eikä muuten kiittänyt. Jos Psoas on heidät sinne luvannut, minulle olisi voinut asiasta ilmoittaa, vai olenko ihan väärässä? Didn't think so.

Sitten kerron teille opiskelijaelämän ihanuuksista: tulen muuten allergiseksi kusetukselle. Meillä on kurssi, jolle vaaditaan The Norton Anthology: English Literature Vol 1 -kirjaa. Marssin ensiksi Suomalaiseen Kirjakauppaan tilaamaan. Toimitusaika noin viikko ja hinnalla 55,90e. "Saahan siitä kuitenkin sen alennuksen, jonka lupaatte opiskelijoille Kirjakaupan etukortilla?" minä kysyn reippaasti. "Ei. En usko", myyjä vastaa. "Jaa mistäköhän, syystä? Se on yliopiston kurssikirja, joka löytyy jopa netistä kurssikirjalistalta. Kyllä se on minusta aika selkeästi opiskelukirja", tokaisen verenpaineen noustessa. "Johonkin se raja on meilläkin vedettävä." "Ai miksi?" minä kysyn. Myyjä ei osaa vastata ja marssin Akateemiseen seuraavana päivänä. Olen saanut vinkin halvemmasta vastaavuudesta. Ja kuinkas ollakaan, kyseinen liike tarjoaa sen 32,90e hintaan! Toimitusaika kaksi päivää. Alennus Stockan kortilla 10%. Ai että mistä loppujen lopuksi hankin kirjani? Niinpä.

Olin eilen pitkästä aikaa kunnon salilla. Siellä oli luultavasti joku äijien tunti menossa, sillä olin ainoa nainen ja minua tuijotettiin enemmän kuin paperitehtaan siivoojaa. Olen varma, että liikkeet teen oikein, koska minulle on aikoinaan opastettu lähes kaikki laitteet. Oli hauskaa, että samassa huoneessa aerobisten laitteiden kanssa oli laajakuvataulutelevisio :D naureskelin asiaa ja laitoin ämppärin korviin ja aloin polkemaan cross traineria. (Joo, okei, olisin katsonut sitä telkkaria, mutta se oli JIM ja siellä oli remonttiohjelma :D) ihan hyvä idea siis. Lähdin liikkelle niin, että tein eka 20 min lenkin alkulämpimäksi ja sitten treenasin sillä crossilla 10 min. ja sitten tein kuntosalitreenin noin 50 min. ja loppuverryttely kotimatkalla. Oli ajoittanut juttua niin, että ehdin kotiin kattoon Australian huipparit, mutta loppujen lopuksi unohdin koko homman, koska minulla oli niin kivaa! Menen heti lauantaiaamuna uusimaan kotipaikkakuntani salikortin ja alan taas kulkemaan ainakin kerran viikossa. Sekin on jo huima edistysaskel kohti kiinteytystä. Olen huomannut, että monet viettävät salilla tosi pitkiä aikoja. Minulle on sekä laiteohjaaja ja oma äitini (fysioterapeutti) sanoneet, että salitreeni on joko tehoton tai liian pitkä, jos sitä ei saa tehtyä alle tuntiin.

Näin lopun huippareista ja menihän se oikealle henkilölle. Silti työelämässä muualla yleensä pätee se, että se pääsee, josta tykätään enemmän luonteena. Tuolla alalla vain ei. Ja olihan se voittaja jo selvä, mutta piti sitä silti yrittää pitkittää ja jännittää. Itse tykkäsin Stephistä enemmän, mutta ei hän ollut se enemmän mallin näköinen. Kasvokuvat olivat niin ihania hänestä !

Okei, huomenna yritän saada teille ihania kuvia Lapista, sillä tästä jutusta ette kuvia löydä, pahoittelen :) Hauskaa torstaita!

Je suis tombée amoureuse pour nouveau!

Maanantai oli niin ihana päivä. Lintsasin surutta aamuluennon ja nukuin pitkään. Olin tullut bussilla puoli kahdeksan aikaan Ouluun, joten olisin ehtinyt ihan hyvin yhdeksän luennolle, mutta olin ilmeisen väsynyt. Mutta tällaiselle moottoriturvalle maanantai oli oikein ihana. Sitten olinkin niin poikki, että ei huvittanut puhua yhtään ja Housuboynkin pyysin meselle keskustelemaan. Maanantaisin minulla on siis ranskan tunnin mittainen keskustelutunti, jossa oli tällä kertaa ranskalaisia opiskelijoita vieraana, joten oli pakko puhua koko ajan ja ranskaksi. Monestihan me tyttöjen kanssa saatamme kääntyä sivuraiteelle ja tuntuu hassulta puhua ranskaa suomalaisten kanssa muutenkin. Sen lisäksi aiheet ovat usein vähän hankalia. Sen jälkeen suuntaan enkun lausumistunnille, jossa luetaan 1½ tuntia näytelmiä ja osasta riippuen suu kuivuu enemmän tai vähemmän. Tunnin pidin taukoa, kävin syömässä erään ranskanlukijan kanssa, joka on kerrassaan valloittava ihminen, mutta jota en ole tänä syksynä liiemmin nähnyt. Lisäksi meillä on kummallakin ulkomaanvaihto edessä ranskankielisessä maassa ensi keväänä. Itse saan tietää paikan kuun puolessa välissä!

Normaalimaanantaipäivän perään kokosin itseni ja liityin taas Café Linguaan. Tällä kertaa paikalle saapui ehkä maailman parhaan näköinen ranskalainen! Nimi on Alexis ja koetin hillitä itseni, jotta en käyttäytyisi idiootisti. Täydellisen ihana mies, käyttäytyy todella hyvin ja suostuu mielellään puhumaan jopa englantia. Tällä hetkellä olen ryhmämme vastaava ja sain kaikkien sähköpostiosoitteet. Kehittelen siispä epätoivoisesti tekosyytä alkaa vaihtamaan tämän namupalan kanssa ahkerammin viestejä ;) (miten niin kuka Housuboy?!) Vakavasti ottaen en kyllä aio tehdä asialle yhtään mitään. Ihailen vain silloin tällöin ulkomaalaisia herrasmiehiä, itse kun olen niin tottunut suomalaisiin juroihin juntteihin. Silti oma kulta on rakkain minulle maailmassa.

Koin myös aika paljon omantunnontuskia, kun kävin eilen ostamassa itselleni sen Biopur-naamion, joka toimii myös kuorintana. Sain tästä kaksi kertaa testata siitä kivasta pikkupurkista, jonka Stokkan kauneuskonsultti mulle niin kivasti ojensi. Ja mitä minä sitten tein? Marssin Pukumieheen ostamaan sen koko tuotteen. Mutta kun se Stokka oli niin täynnä niitä Hullujen Päivien keltaisella jätesäkillä peitettyjä kojuja, että mulla meni hermot! Ei siellä edes ollut sitä konsulttia! Joten ajattelin, että otan samalla bonukset talteen ja haen sen toiselta puolelta Rotuaaria. Näin käy joskus. Mutta konsultti oli kyllä tosi ihana ja tuote on samoin: se vie kyllä meikäläisen jalata alta sillä ihanalla viilentävällä tunteella, jonka siitä saa kasvoilleen - puoleksi tunniksi vielä käytön jälkeenkin! Tuote on kallis ja Jenkeissä se on paljon paljon halvempi (29e vrt. 21$)Anyway, mun iholle tuo tuntuu ihanalta ja olen kauan sitten huomannut, että tähän ihoon ei mikään Clearasil tehoa.

On vielä yksi asia, joka pomppasi naamakirjassa silmille: kohta on Halloween! Viime vuonna asuni oli niin onnistunut, että tänä vuonnakin on pakko keksiä jotain samalle tasolle yltävää! Olin kissanainen, joka oli myös penkkariasuni vuonna 2006. Sain paljon kehuja asusta, kaikki siskoni ansiota. Hän teki minulle tekonahkahousuista Sortsit, joiden alle tuli verkkosukkahousut. Loppuosasta housuja hän teki halterneck-topin, jonka takaosa oli mustaa tylliä. Halterneckin niskalenkki päällystettiin Turkiksella. Se oli upea! Lisäksi asuuni kuului turkissäärystimet ja turkishäntä sekä naamio. Halloweenina tein naamion sijasta kasvomaalauksen.Anteeksi, että ilme on hieman tympeä ja kuva huono. Tuolta kuiten näkyy häntä ja säärystimet. Toisessa kädessö oli musta hanska ja toisessa tuo ranneke. Alunperin asussa oli kummassakin kädessä hanskat, joissa oli kirkkaanpunaiset kynnet kiinni ja kummassakin oli ranneke. Mutta mitä minä tekisin tänä vuonna?! Jäi muuten kammo abivuodesta, kun menin kertomaan etukäteen mikä olen ja koulumme malli (siis tyttö teki mallin töitä) teetti heti sen jälkeen maagisesti kissanaisen asun. Se oli se alkuperäinen ja kunnon lateksiunelma ja näytti hiukan paremmalta hänen päällään kuin minulla. Kun ilmoitin loppumetreillä tekeväni ruoskaa, hän ilmoitti seuraavana päivänä kahvilla tehneensä itselleen ruoskan... Joten nykyään pidän ideani omana tietonani. Kuten asut myös esim. tatskat. Onneksi oma asuni oli kuitenkin paljon persoonallisempi ja minun nököiseni. Sitä paitsi se lateksiasu oli muuten ihan tuskaa koko päivän ja baarissa se oli ihan oma kokovartalosauna/helvetti. Näin tytöt lateksiasuissa kertoivat. Eli kaikessa on kuitenkin puolensa.

kamerani on viety pois :(

Olen positiivisen varma, että tänään oli jotain vikaa asuvalinnassa. Sisko otti kameransa takaisin, joten en voi nyt teille näyttää, mutta päälläni oli vaaleanpunainen T-paita, jonka olen näyttänyt vasta, sekä tämä harmaa kaunokainen henkselihame (Mick's)

ja kaviokenkäni, jotka olen myös jo näyttänyt. Ja voi että ihmiset tuijottivat! Ehkä ne oli ne vaaleanharmaat sukkikset, joissa jalkani näyttivät ihan pikkasen kalpeilta. Tai sitten olen syönyt jonkun eväät (sorry). Katselen itsekin tosi paljon muiden asuja, mutta pyrin tekemään sen niin, että kellekään ei jää epäselväksi, että teen sen ihailusta. No siltikin, ihailen toisten pukeutumista todella paljon. Varsinkin muotiblogien lukeminen ja muotilehdet ovat avartaneet kauneuskäsitystäni, sillä itse olen aika tylsä ja konservatiivinen. Joka tapauksessa on minusta inhottavaa olla liikkeellä yksin ja kaiken huipuksi sietää niitä katseita. Kaksi teiniä katsoi mua Hesellä sen verran pitkään, että aloin toivoa, että pidättäisivät myös hengitystään. No onhan se toki outoa mennä yksin mihinkään ruokapaikkaan, mutta oli pakko saada se pehmis turkinpippureilla.

Löysin Biancon sivulta ehkä maailman ihanimmat saappaat! Ja minä haluaisin juuri nuo violetit, mutta eipä niitä Oulusta löydy ja onneksi ei. Alkaisin muuten vakavasti harkitsemaan tuhlausta. Tässä on kuva sitten niistä omista ihanista kengistäni, joita en ole vielä saanut kuvattavaksi. Olihan minulla ne jo kerran jalassa, mutta unohdin kuvata. Joten siinä on kuva. Ja täältä löytyvät muutkin värit. Haluaisin niin ostaa nuo kaikki värit!
Tässon vielä se ihailemani saapas.Noilla ois sitten hintaa 129e... miksei ne voineet olla vaikka 29e?!

Ja voi taivas ON muuten maan päällä. Kerron teille siitä heti ens viikonloppuna, kun saan siskoltani Lapin reissun kuvat <3 haluan koko ajan takaisin ja olisin halunnut jäädä paljon pitemmäksi aikaa. Rakastan tuota Pallasta - aivan kuin toinen kotini.

karkkia, shoppailua ja iltajuhlat

Rankkaakin rankemman kahden luennon jälkeen lähdin kaupunkiin hakemaan Housuboylle synttärilahjaa (Onnea kulta!). Päädyin sitten ostamaan Simpsonit-sarjakuvakirjan :) kahdestakin syystä: 1) Herra on fanaattinen Simpsoni-fani 2) minä haluaisin, että hän lukisi enemmän :D lahja laitettiin mulle nätisti pakettiin :)




sieltä suunnistin alusvaateosastolle ja löysin nämä ihanuudet.

Olen hulluna kultaisen ja valkoisen yhdistelmään. Tässä tapauksessa epäilin ehkä kolme sekuntia. Ja nuo olivat älyttömän halvat: vain kolmekympiä yhteensä. Naisten osastolta löytyi nyt se ihana katkaistu jakku, jota olen metsästänyt iät ja ajat (anteeksi upeat kuvaalahjani):


Tiedostan myös tuskallisen hyvin, että tarvin kuorinta-aineen kasvoille. Joten kipitin alakertaan kosmetiikkaosastolle. Juteltuani hetken Biothermin konsultin kanssa sain hänet tarjoamaan ilmaistesteriä kotiin Biopur-sarjasta, joten sitä sitten kokeillaan tänään. Olen edelleen katkera, että Acnopurin teko lopetettiin! Se oli minulle aivan unelmamössöä! Sitten ostin tarjouksesta sen Ciliniquen ihonhoitosarjan ja nainen laittoi mulle mukaan vielä jonkun anti-blemish -sarjan testerit mukaan, hihhih ;)! KOlmisarjan rasva on überihana!

Shoppailemassa ja luennolla käytiin näillä.
Siinä ne vatsamakkarat taas on :( noh, ainakin teillä muilla saattaa olla parempi olo omasta kropasta :D seistessä tilanne ei ole todellakaan noin paha (selittää ne hiihtäjätkin). Onneksi huomenna pääsee kotiin ja liikuntaa on viikonloppu täynnä! Ja ei ole mitään mahdollisuuksia shoppailla! Jei! Farkut on Vilan (10e löytö) ja T-paita Your Facen, kuten huivikin. Nahkatakin olenkin näyttänyt jo kerran<3


Tässä vielä se karkkihaaste Tiitiltä. Sen jälkeen ohjelmassa on ESN city rally vaihtareitten kanssa ja ilta Onnelassa :)


ALoitetaan ylhäältä: Eka punakultainen on toffeeta. Ah ja huoh! Rakastan pehmeää toffeeta, sitkasta toffeeta ja ennen kaikkea lakritsitoffeeta. Makuunista ei saa lakritsitoffeeta, mutta Ruotsista Candy WOrldista saa ja olen koukussa niiden ralliruutukarkkeihin ja lakuneliöihin. Sitten on Dumlet, koska mitä ne ovatkaan? Aivan, toffeeta! Mansikkaremmit ovat nam! Ainoat remmit, jotka kauhon pussiini ovat mansikkaa. Alla on lakukaloja, joita olen syönyt penskasta asti. Ne ovat edelleen hyviä. Keskellä olevat lumipallot ovat parhaita, JOS ne olisivat pehmeitä (mutta nykyään saan nykyään vaan kaivella niistä irti hampaideni paikat...) ja tapanani on ottaa aina pari mansikka- ja banaanityynyä, koska ne ovat jo niin klassikoita. Ai niin ja olen nyt ollut Housuboysta erossa kolme viikkoa, joten miten tämä tyttö suhtautuu koti-ikävään? Ottaa alitajuisesti pari Housuboyn lempikarkkia mukaan, koska niin hän aina kehottaa kotonakin tekemään. Ihan pikkasen säälittävää. Huomenna pääsen onneksi kotiin :D