Nice part 2

Eli siis keskiviikkona saavuimme Nizzaan ja lauantaina törsäsimme aika paljon, myönnettäköön, siihen, että pääsimme turistikierrokselle. Ensin kierrettiin Nizzaa vähän, sitten ajettiin Villefrancheen, sitten korkeaa vuoristotietä - jossa oli ihanat maisemat - kohti Ezeä ja Monacoa.

Monacon kappeli

Hienon näköinen yökerho (kannattaa klikata suuremmaksi, että saa kunnon kuvan, miltä tuo näytti)

Saapuminen Hôtel de Paris'n edustalle ja Kasinolle

 Monacon ruhtinaskunnan palatsi ja vahdinvaihto

 Villefrânche-sur-Mer ja näkymä Nizzaan

 Eze oli ihana yllätys: kauniin kaunis kylä korkealla kukkulalla törrötti tavallaan meren yläpuolella kuin painovoimaa uhaten. Kivikylä kohosi ylös ja ylös täynnä ihania nähtävyyksiä ja pieniä puoteja ja taidepajoja. Minua harmitti aivan vietävästi, että meille tarjottiin paikallisella hajuvesitehtaalla (erittäin huono) esittelykierros, jonka ajan olisimme mieluummin Housuboyn kanssa viettäneet itse Ezeä tutkien. Eräs toinen pariskunta retkellä viihtyi tehtaassa liian kauan ja menasimme jopa siksi myöhästyä Monacosta vahdinvaihdosta. Minua ja Housuboyta taas ei kiinnostanut hajuvesiteollisuus - sitä varten olisimme menneet Grasseen, jos tämä visiitti ei olisi vienyt viimeisintäkin mielenkiintoa. Mutta tässä, mitä ehdimme nähdä:

tämä kielletty puutarha kylpi valossa ja oli täynnä toinen toistaan ihanampia eläinmuotoisia pensaita

Tässä vaiheessa kierrokseni hyppää taas Monacoon, sillä kävimme kahtena päivänä Monacossa ja kamerani sotki nämä kuvat. En jaksa pompotella näitä ees taas, joten saatte ne vähän huonossa järjestyksessä. Eli tässä on Monacon merimuseo, joka oli itsensä Jacques Cousteaun ylläpitämä ennen hänen kuolemaansa.

 Ja Monacossa muuten näkee kaikkialla sen, että väki on todella rikasta.

Monacon katedraali

Vanhan kaupungin "portti"

 Monacon satama

 Kasinon takaovi

 Housuboyn reissun kohokohta

The Casino

Hotêl de Paris (yö maksaa min 3100e ja Espressokuppi 90e)

Kasino edestä

 Cannes ja kuuluisuuksien kädenjälkiä: Roman Polanski

 Cannes ja näyttelijöiden sisäänkäynti elokuvajuhlille

 Cannes'in tilataidetta

Sitten oli vuorossa Antibes.Ihana pikku kylä, josta löysin maailman ihanimman pienen kirjakaupan, jonka nimi oli Emma's Little Bookshop. Englantilaisia kirjoja täynnä! Siis aivan mahtavaa!

Antibes'in tori

Kappeli

Picasson museo

 Miljardöörisatama

Ja viimeinen, mutta ei vähäisin: Saint-Paul-de-Vence. Tämä kylä oli säilyttänyt keskiaikaisen tenhonsa ja taiteilijakaupunkina pysynyt uskollisena tyylilleen. Kadut olivat ihanan kapeita kivikatuja, jotka mutkittelivat ja kaartelivat ihanan kapeita toinen toistaan ihanampien gallerioiden ja käsityöläisliikkeiden ohi. Meillä oli onni löytää eräs korupaja, josta löysin varsinaisia aarteita, jotka näytän seuraavassa kirjoituksessani.

Eze: idyllisen ihana kahvilabaari

kujat

 Maisema kukkulalta

Päivämme turisteina meni todella kivasti ja illalla olimme aivan puhki ja valmiita sänkyyn. Kierros kesti 9-18, joten olimme aika ymmärrettävästikin hieman väsyneitä. Kierroksella oli hyvin vähän aikaa syödä, joten olimme kuolemassa nälkään, kun pääsimme Nizzaan. Siksi menimmekin vain suoraan Mäkkäriin emmekä edes miettineet ravintolaruokailua. Ainoa huono puoli Ranskassa oli ravintolakulttuurin hitaus. Suomessa noin pitkät odotusajat edes palvelun saamiseksi eivät kävisi päinsä, mutta otimme tämänkin Housuboyn kanssa kulttuurin kannalta ja olimmehan lomalla - ei meillä ollut niin kiire.

Aion vielä julkaista yhden kirjoituksen viimeisistä päivistä ja sitten palataan nykyaikaan. Huomenna on minulla vapaapäivä, joten olen innoissani siitä.

Nice, part 1

Kuten olinkin jo täällä maininnut, minä ja Housuboy kiisimme Nizzan aurinkoon 7.9. viikon ajaksi. Ensimmäinen kriteeri meille oli loman valinnassa aurinkoinen rantaloma, jossa olisi myös jotain tehtävää ja nähtävää (eli siis ensimmäisenä tyrmäsimme Sunny Beachin). Toinen kriteeri oli edulliset lennot. Olin nähnyt Norwegianilla mainoksia, jossa mainostettiin edullisia Nizzan lentoja, joten ajatus alkoi tuolloin kypsyä. Housuboyn äiti oli luvannut maksaa meille matkat, mutta loppujen lopuksi maksoi meille vain lennot, mikä oli suuri apu meidän lomabudjettiin. Olin erittäin yllättynyt lentojen halpuudesta: otimme hintaan lisäksi yhden 20kg laukun, joka oli siis ylimääräiset 8e, mutta siltikin me kumpikin pääsimme Nizzaan ja takaisin Helsinkiin yht. 338e, mikä on mielestäni todella edullista. Toivon, että Norwegain pysyy toiminnassa KAUAN, sillä kone oli laadukas, henkilökunta ystävällistä ja kaikki suijui kuin tanssi muutenkin. Matkamme alkoi Oulusta ja jonkin aikaa palloilimme Hki-Vantaalla jatkolentoamme odotellen. Silloin saimme ensimmäisen vilauksen matkan mahtavuudesta: Hollannin jalkapallomaajoukkue oli nimittäin odottamassa samalla lentoaan käytyään pelaamassa Huuhkajia vastaan voitokkaasti edellispäivänä. Komeita poikiahan nuo olivat - sen taitavan pelaamisen lisäksi :D

Nizzassa ensimmäisenä löi vastaan L-Ä-M-P-Ö. Se oli niin huumavaa ja musertavaa, että päivät menivät hikoillessa. Muistin taas, että olen syksyihminen - en siis sellainen syysihminen, joka rakastaa sadetta ja koleutta, mutta sitä alkusyksyä, kun lämpötila on vielä yli kymmenen ja kumppareita ei välttämättä tarvita, mutta niitä voi pitää, jos niistä tykkää. Joka tapauksessa olimme Nizzassa perillä viideltä paikallista aikaa. Ensin menimme bussilla hotelliin. Bussi puolen tunnin matkan päähän maksoi - wait for it - 1e per hlö! (Ja juna Moncanoon 3,5e per hlö). Joka ikinen päivä Housuboyn kanssa nautimme loman aikana a) auringosta b) lasillisen viiniä c) jonkun muun tekemää ruokaa ravintolassa.

Ensimmäinen iltamme meni Housuboyn kanssa hostellin löytämiseen, asettumiseen ja paikkaan tutustumiseen. Olimme väsyneitä ja erittäin nälkäisiä, joten eka iltana sorruimme menemään Mäkkiin, mutta kompensoimme menemällä myös ravintolaan ottamaan lasilliset. Hostellimme oli ainoa reissumme aikana kokemamme pettymys yhden ruokapaikan lisäksi. Hotel D'Orsay oli ylihinnoiteltu tasoonsa nähden.

Place de la Massena

Tässä ekassa on Housuboy kävelyllä Promenade des Anglais'lla, joka on siis Nizzan päärantabulevardi. Nimensä se saa rikkailta englantilaisilta, jotka rahoittivat sen rakennuksen.

Ensimmäisen illan koittaessa etsimme kivan näköisen istuskelupaikan ja otimme lasilliset lomalle.
Housuboy ei suostunut reissulla kertaakaan juomaan viiniä, vaikka minusta se on tuhlausta - ranskalaisviinit vain ovat niin ihania!

Itsehän en suostunut juomaan juuri mitään muuta kuin viiniä (iltaisin siis).

 Seuraava aamu - kuten jokainen - valkeni kauniina ja lämpimänä. Olimme päättäneet ottaa ensimmäisen kunnon lomapäivän rennosti. Emme aikoneet lähteä vielä katselemaan nähtävyyksiä sen kummemmin, vaan päätimme tutustua Nizzaan. Lähdimme kävelylle pääkatua pitkin kohti rantaa. Aamun vietimme kuljeskellen sitä kuuluisaa rantabulevardia pitkin. Katselimme rantapaikkoja jo vähän valmiiksi, jotta tietäisimme, minne haluaisimme myöhemmin. Minä räpsin kuvia rannalta, minkä kerkesin.

Nämä lounge-tyyliset paikat olivat ihan paratiiseja tuolla kuumuudessa: kylmää juotavaa ja varjoisa paikka merituulen käydessä ihanasti kasvoihin olivat ihana yhdistelmä. Luulimme ensin, että nuo paikat maksoivat, mutta todellisuudessa piti vain ottaa juotavaa tai syötävää.

Kirjoitan lisää seuraavista päivistä myöhemmin, sillä kävimme kolmantena päivänä turisteille tarkoitetulla päivän kiertoajelulla. Se oli mahtava kokemus monesta Nizzan läheisistä kaupungeista, jotka olivat oikeastaan jopa Nizzaa itseään mielenkiintoisempia - vähemmän turistipaikkoja ja enemmän luonnetta kuin Nizzassa.

Au revoir et une bonne semaine à tout le monde!

The end of the summer

Minun kesäni päättyy aina kesätöiden loppuessa. Silloin nautin viimeiset päivät lomastani, mutta jotenkin en enää miellä kesää kesäksi. Tänä vuonna olimme kuitenkin Housuboyn kanssa päättäneet jatkaa kesäämme. Siitä kerron lisää vielä seuraavassa postauksessa, sillä nyt vähän fiiliksiä tältä hetkelä ja töiden päätöksestä.

Ensinnäkin lomitin tänä kesänä kolmea henkilöä, joista yhden työnkierron Intiassa hoidin myös. Tästä kyseisestä ihmisestä on myös tullut erittäin hyvä Ystävä kesän aikana. Vaikka kyseinen Jalkapalloilija oli jo tuonut minulle ihanaakin ihanampia vaatteita Intiasta, hän oli silti vielä ostanut Muumit Elävät Lasissa -tuikkulyhdyn, joka oli aivan ihana! Kaksi muuta naista olivat ostaneet minulle karkkia ja tällaisen rasian, koska olen kuulemma niin ahkera. Eräs esimiehistä veti minut syrjään kesän päätteeksi ja kehui panostani. Olin aika mielissäni, sillä tätä ei ole tapahtunut sen jälkeen, kun hän oli viimeksi esimiehenäni neljä kesää aiemmin.

Ja sitten: parhaat ystäväni ovat nyt kummatkin toisessa maassa!  Nuorin kokee jo kovia koti-ikävätuskia, kun taas minusta tuntuu jännästi, että Keskimmäinen vasta lähti, mutta silti, että sydän olisi revitty rinnasta ja hän olisi ollut poissa jo todella todella kauan. On ihnhottavaa, kuinka ihaniin väleihin pääsimme kesän aikana takaisin - olimme taas kuin paita ja peppu. On outoa, kun enää ei olekaan ketään, kenelle soittaa jostain typerästä ja tyhjänpäiväisestä asiasta, jolle on hirissyt itsekseen vartin ja tietää, että vain siskot voivat ymmärtää vitsin. Tässä siis viimeinen siskosten ilta yhdessä. Ja huhuh, kyllä bailattiin!

 Viikko jatkuu yliopiston ekalla kokonaisella viikolla. Olen vähän vieläkin Nizzan tunnelmissa. Mutta ihanaa päästä tänään äitin kanssa syömään Oulun FitWokiin! Ihana tällainen terveyswokkikonsepti!