9. heinäkuuta 2014

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

Tämä viikko on mennyt hurinalla ohi! On ihanaa, kun Surusilmä tekee aamuvuoroja ja ehtii kotiin ihmisten aikoihin, vaikka kävisi salillakin töiden jälkeen.

Olemmekin sitten viettäneet eilisen Rajalla ja Ikeassa shoppaillen ja tämän päivän kaverin uutukaisella terassilla. O kävi lisäksi kanssani Limpsin Lampsin -blogin Annin ja hänen hiukan isomman O-vauvan luona kylässä ja se oli minusta ihanaa! Tosin inhottavaa, että O:ta vaivaavat hieman nämä helteet ja se usein johtaa kiukutteluun. Eilen oli sellainen kiukku kuumuudesta, että istuma-asento ei imetyksessä sujunut ollenkaan, vaan piti olla vaan vierekkäin köllötellen ja vähän myös hajurakoa kroppien välillä.

Laitoin Surusilmän eka kertaa maksamaan O:n vaatteet. Nämä sitten valikoituivat mukaan H&M:ltä...

O alkaa ihan toden teolla selvästi tarkkailla ympäristöä! Jopa siten, että eilen syötiin tavallisen 2 tunnin väliajan sijaan 4 tunnin pätkissä. Tänään ja eilen olen myös antanut vauvalle vähän vettä lisäksi, kahdesti olen antanut 2 tl, ettei kuumuus liiaksi kuivata.
Niinpä reissu Ikeaan ja Rajalle meni aina niin kauan hyvin, kun vaunut liikkuivat. Olen jotenkin todella pettynyt Rajalle-kauppakeskuksen olemattomiin imetystiloihin. MUTTA tässä naapurimaamme Ruotsi taas todisti kaiken olevan paremmin!

Ikeassa on imetys- ja lepohuone, jonne saa koodin oveen infosta. Huone oli todella ihana, viileä ja rauhaisa. Lisäksi siellä oli mahdollisuus pitää tuota himmeää jalkalamppua päällä pelkästää. Täällä O sitten suostui syömään, vaikka aluksi tuli vain rintaraivaria kuumuuteen. Onneksi tajusin kokeilla makuultaan! Se ei yleensä ole O:n suosikki päivällä.

Ikeasta

Meitä nauratti siskoni kanssa kovasti tämä Ikean pyörähdys: ensin sinne piti mennä vain hakemaan minulle ja Surusilmälle peili ja siskoni ja hänen miehensä olivat lähdössä kotiin käytyään meidän kanssa pikku mutkan Rajalla. Siskoni on siis myös O:n kummi. Siskoni mies sitten kuitenkin ruinasi haluavansa hänkin Ikeaan ja he täräyttivät kunnon ostoksen kyytiin. Meillekin kertyi jos vaikka ja mitä. Muistin myös pitkään kaipaamani yövalot ostaa sängynpäädyn ylle.

Salaisuuksia tädin kanssa

Huono kummitäti ja äiti vie itsensä ja lapsen Heselle lounaalle. Tää on kyllä tän viikon ainoa huono ruokailu *röyhistää rintaa*. Meille todella saavutus!
Hassuttelutuokio


Chillaustuokio
JOtenkin hellyyttäviä nää tilanteet, kun mikään muu ei kelpaa kuin äiti


Tämän päivän vietimme ystäväni Nappisilmän uutukaisenhohtavalla terassilla. Päivä oli mahtava! Läksimme kävelemään noin 5 kilometrin matkan kummitytön, O:n ja Jörön kanssa 12 aikaan ja perillä kohteessa olimme klo 13 jälkeen. Nappisilmän isä lainasi meille sateenvarjoa, kun terassin varjo ei oikein vauvalle riittänyt. Siinä sitten köllöteltiin!

Huh, hellettä!

O vetäisi kahdet lyhyet päikkärit aikana, jolloin vietimme päivää. Kun O alkoi uinua, minä hipsin kiireen vilkkaa paljuun ja pyysin kummityttö paparazzaamaan. Ilma oli mitä ihanin! Siitä onkin nyt muistutuksena palanut yläselkä, tai hartiat.

The good life!

Sen jälkeen O heräsi ja minä puin hänelle Polarn O. Pyretistä ostetun UV-asun päälle. Tämä on lahja mummilta ja ukilta. Oli niin ihanaa polskia altaassa! O ihan selvästi nautti olostaan ja minäkin olin todella rento ja nautin meidän uimahetkestä! Sen jälkeen ruokakin maistui paljon paremmin!

Pulipuli!

Ystäväni myös teki meille uusia pottuja ja kanapihvejä kuppikastikkeella. Kummityttöni ei tätä ollut koskaan maistanut ja ihmetteli suuresti, miksi kuppipotut ja voikastike, joka kuuluu niihin, pitää olla kupissa. Eihän sitä niin paljoa tarvi. No ei niin, mutta minusta se vain maistuu paremmalta, hihhih! Oli niin luksusta päästä valmiiseen ruokapöytään ja syödä ruoka kuumana, kun Nappisilmä kaappasi O:n syliin ja kuljetti ihmettelemässä ympäri asuntoa. Meidän O:n suosikki oli ehdottomasti musta sisustustarra, joka muodosti seinään mietelauseen. Lapsen riemua oli ihana seurata vierestä.

Näillä mennään vaikka kuuhun! Olen saanut tänään ja eilen ladata akkuja henkisesti niin paljon, että onnellisuuskäyrä on nostanut väsymyksestä ja apeudesta uuteen nousuun todellakin. Osaisipa sitä aina tehdä asioita, joista tulee hyvälle tuulelle! Miksei näitä muka voisi yrittää tehdä joka päivä, eihän minun tarvi olla missään vielä?

Ei kommentteja: