3-kuukautisneuvolassa

O kasvaa ihan hurjaa vauhtia! Ei ainoastaan fyysisesti, mutta se motorinen ja kielellinen kehitys on kyllä huimaa! Välissä Surusilmän kanssa pysähdytään oikein paikalleen ja ihaillan silmät ymmyrkäisinä, mitä nyt tapahtuu leikkimatolla tai milloin missäkin. Jokeltaminen oli ensimmäinen sellainen asia, mikä mulla helpotti omaa jaksamista. Ei vain voi olla pahalla tuulella, kun toinen alkaa vieressä kujertamaan!
Eräänäkin yönä heräsin siihen, että kun olin tuntia aiemmin syöttänyt O:n niin 4:20 kuuluu laatikosta taas jokellus. Siellä se mies puhua pölpötti yksikseen! Naureskeli ja höpötteli. Seurasin tilannetta hetken. Sitten nostin O:n kainaloon viereeni ja meni noin 10 sekuntia, niin mies nukkuin taas, kun huomasi, että omat silmäni ovat kiinni.

Jörön ja vauvan touhuja on ihana seurata!

Paras kaveri

Onni on hyväntuulinen vauva!

Neuvolapäivän uuvuttama matkaaja

Eräskin päivä huomasin, että kun luin O:lle iltasatua, hän alkoi tosissaan tavoitella pehmokirjaansa. En antanut suoraan, mutta muutin omaa otetta, että O saa kiinni, jos yltää. Niin hän vain kurotti ja tarttui kirjaan! Ja minä taas hihkuin miestäkin katsomaan.

Annapa tänne sitä opusta!

Seuraavaksi kirja menikin jo suuhun!

Omnom!

Jonkin verran nyt huolestuttaa, että pituuskasvu ei enää mennyt käyrällä, kuten paino ja päänympärys. Mutta neuvolantäti sanoi, että syytä huoleen ei ole, joten ainainen Stressi-Erkkikin nyt yrittää ottaa rennosti! Näin se Siperia opettanee!

Neuvolajuttuja

Yksi juttu, joka on hankalaa rokotteiden kanssa on se, että kaikki kuviot menevät hetkeksi aina pieleen. Rutiineita varjostaa meillä kivut ja kätinät, jotka rokotteista seuraavat. Ensimmäinen suun kautta annettava aiheutti kipuja, tämä toinen isompi satsi vielä enemmän, lisäksi nousi lämpöä. O on todella huono ottamaan lääkkeitä, niinpä esimerkiksi ummetukseen annettava Levolac ja kipuun annettava Panadol ovat todellisia haasteita meille. Varsinkin kun Panadolia pitäisi jaksaa syöttää kaikella kärsivällisyydellä se kymmenen minuuttia, kun O puklailee sitä pois ja minä lapan takaisin lusikalla. Olen silti päättänyt, että meillä rokotteet annetaan. Influenssarokotteiden kohdalla en olisi niinkään varma, sillä lapsi on vielä täysimetyksellä, mutta muuten kaikki annetaan.

Tänään meille tulee viikoksi kylään minun kummityttöni! On ihanaa, että saan sellaisen pikkuapulaisen. Tyttö on jo sen ikäinen, että suurin osa toimista sujuu yksin. Lisäksi koiran kanssa hän on varsinainen ekspertti ja päivän vaunulenkeillä hänestä on takuulla apua! 

Ihan muuten tällainen pikku juttu, joka minua huvittaa suuresti: rusketusta on hieman havaittavissa tässä naamassa jo näilläkin säillä, kun olen sitkaasti pitänyt kiinni tästä vaunulenkki per päivä -säännöstä. Tänään tosin näyttää kaatosateen takia aika pahalta. Nyt hankinnassa onkin ehdottomasti vaunuihin sadesuoja! Lisäksi matkarattaisiin hommataan aurinko- / tuulisuojaläppä lisävarusteeksi.

Ihanaa viikonloppua kaikille!