Hiphei!

Voi olen saanut vaikka mitä aikaan ja elämääni kuuluu taas kaikkea jännää! Ensinnäki laitoin uuden puhelimen ja miniläppärin. Ja voi että Soneran mokkula on ONNETON, WORTHLESS, PEACE OF SH...orbet.. Laittakaa jonku muun firman netti. Mulla on onneks täällä Oulussa PSOAS:in CampusBaana, joka on 100-meganen ja toimii loistavasti, mutta toi soneran oma liikkuva laajakaista kaatuu jatkuvasti ja tilettää tämän tästä koko koneen samalla ihan toimintakelvottomaksi. Mutta nyt siis uskaltaa taas datailla, koska kone (toistaiseksi) toimii.

Siskoni Keskimmäinen muutti uuteen kotiin ja sitä oltiin sitten juhlimassa. Harmi vaan, että kuvasta puuttu bileiden kypäräteema, meillä oli siskoni Kuopuksen kanssa mahtavat potat. Tosin ei voitettu. Keskimmäisestä ja minusta ei ole mulla kuvaa.

Minulla on päällä leggingsit H&M:ltä, farkkuliivi promod, mekko new look, rannekorut GT ja kaulakoru AvantPremier. Kuopuksella päällä mekko (mun, joka pysyy yllä tolla vyöllä) New Look. Muista en tiedä.

Sitten muihin asioihin. Olen ollut aika tyrmässä ja väsynyt edelleen, vaikka yleinen taistelumieli on selvästi parantunut ja koulu on mennyt tänä vuonna todella hyvin. Sain juuri tänään esiteltyä kandini ja yleisesti ottaen sain positiivista palautetta. Taputtelen itseäni joka päivä olalle siitä hyvästä, että opintoni nyt etenevät hyvää tahtia. Oikeastaan se tarvitsi vain sen, että mittaan voimavarani järkevästi: ei liikaa kursseja, joista pisteitä ei kerry tarpeeksi. Olen keskittynyt siis tänä vuonna enemmän opiskeluun ja kursseilla, joista saa kohtuullisesti pisteitä. Kun taas esim. ranskan opintoni ovat aika jäissä. En vain jaksa tällä hetkellä 2h/vk -kurssia, jota käydään vuosi ja tuloksena 3 op.
Olen alkanut miettimään paljon terveydentilaani. Liikunta on jäänyt luvattoman vähälle ja kun vertaan kroppaani parin vuoden takaiseen, huokailen kaihosta unelmakroppaani. Muistelen kaiholla aikaa, kun liikuntaharrastusten ansiosta olin kokoa 34/36 ja lihakset erottuivat nätisti ja naisellisesti, mutta ennen kaikkea: olin terve, energinen ja positiivinen. Olen pohtinut paljon myös painoani - lähinnä sitä, että en ole tyytyväinen. Oikeastaan ongelmana ovat vain kädet ja vatsa. Ja koska oikeastaan lihon vain vyötärölle ja vatsanseudulle eniten, kyseessä on kaikista vaarallisin lihomistyyppi. Olen ajatellut siis terveyttäni ennen kaikkea. Lisäksi sitä itsetuntoa ja terveyttä, joka uhkui minusta näissä kuvissa:

Näin ollen olen miettinyt tapoja parantaa terveyttäni. Olen syönyt liikaa roskaruokaa sekä sokeria ja tällä viikolla aloitin hiljalleen korvata karkkia jugurtilla, rahkalla, hedelmillä ja avokadolla. Olen myös Ellenin ansiosta alkanut oikeasti harkita lihan vähentämistä ruokavaliosta. En lupaa, että minusta tulee vegetaristi, eikä minusta todellakaan tule vegaania. Tällä hetkellä olen tämän viikon pysytellyt kanassa ja kasviksissa ja koittanut pitää silmällä proteiineja ja vitamiineja, joita tarvitsen saada. Ja olo on keveämpi ja terveempi. Sokerin korvaaminen luonnollisella sokerilla on aiheuttanut hieman päänsärkyä (luulen), mutta uskon suunnan olevan parempi. En osaa olla mitenkään absolutisti näiden asioiden suhteen, joten heti en voi kelkkaani kääntää, sillä rakastan esim. jauhelihatortillaa paljon enemmän kuin kanavaihtoehtoa, mutta ehkä kokeilen kalkkunanjauhelihaa ensi kerralla. Tavoitteena on kuitenkin päästä takaisin mukavuuspainoon.
Ongelmana on ainoastaan liikunnan lisääminen päivittäiseen ohjelmaani, sillä olen patalaiska. Oikeastaan vain salikäynti saa minut liikkumaan, koska silloin hoidan kaiken kunnolla. Yliopistossa ei todellakaan ole pulaa liikuntamahdollisuuksista, se on varma. Tällä hetkellä harrastan liikuntaa vain kahdesti viikossa käymällä pelaamassa 1,5h sählyä ja rakastan sitä joukkuelajiluonteen takia. Tanssi ei ole nyt mahdollista, mutta hiihtoa rakastaisin. Oulussa vain ei ole minulla suksia. Kotona käydessä ongelmana on se, että auto on Housuboyn ja me harrastamme niin eri lajeja. Tosin ensi viikolla meillä on sovittuna, että minä menen siksi aikaa hiihtoladulle, kun hän menee huitomaan palloa.

Olen siis päättänyt parantaa kaikkia elämäni aspekteja, sillä tämä positiivisuus ja sen kasaantuminen on aikalailla kuin huumetta: lisää pitää saada :)!