At the moment, I'm finding blogging extremely difficult and maybe have to have a pause because I can't find any positivity inside myself and don't want to bitch about everything here - you don't deserve it. I can't even tell you what's wrong, because that would just get me into more trouble. So I'll keep updating when I'm up for it.
Dress// Gina Tricot// mekko
jacket// H&M // takki
earrings// from my sister// korvikset siskolta
necklace// CityMarket// kaulakoru
leggings// Gina Tricot
sandals// Tally Weil
Menetin työni ennen kuin se edes alkoi. Eniten suututtaa, että kyseessä oli menestyvä liiketoimi, jolla oli takanaan 10 vuoden kokemus ja tekivät voittoa ja heidät suljettiin byrokratian takia - aikana, jolloin menestyneet yritykset olisivat elintärkeitä maamme taloudelle. Tietenkään en voi kertoa teille enää enempää. Toivon vain, että he voisivat aukaista uudelleen vielä niin, että saisin tehdä töitä. On minulla varasuunnitelma, mutta siitä tuskin on hyötyä. Joten ohjelmassa oli hieman juhlia ja oli aivan älyttömän hauskaa. Olen ollut todella murtunut nyt, kun tiedän, että eräs minulle rakkaaksi tullut ystävä lähtee ja ei koskaan tiedä, milloin näemme seuraavan kerran. Tässä sitten kuvia meidän juhlistamme, kun siskoni valmistui.
Tällä hetkellä bloggaaminen on minulle erittäin vaikeaa, sillä sisälläni ei oikein ole tällä hetkellä positiivisia ajatuksia, enkä koe mielekkääksi vain valittaa tänne koko ajan - te ette ansaitse sitä. Ongelmastani en voi puhua, koska siitä koituisi minulle vain lisää ongelmia. Kirjoittelen aina silloin, kun jaksan taas.
jacket// H&M // takki
earrings// from my sister// korvikset siskolta
necklace// CityMarket// kaulakoru
leggings// Gina Tricot
sandals// Tally Weil
Menetin työni ennen kuin se edes alkoi. Eniten suututtaa, että kyseessä oli menestyvä liiketoimi, jolla oli takanaan 10 vuoden kokemus ja tekivät voittoa ja heidät suljettiin byrokratian takia - aikana, jolloin menestyneet yritykset olisivat elintärkeitä maamme taloudelle. Tietenkään en voi kertoa teille enää enempää. Toivon vain, että he voisivat aukaista uudelleen vielä niin, että saisin tehdä töitä. On minulla varasuunnitelma, mutta siitä tuskin on hyötyä. Joten ohjelmassa oli hieman juhlia ja oli aivan älyttömän hauskaa. Olen ollut todella murtunut nyt, kun tiedän, että eräs minulle rakkaaksi tullut ystävä lähtee ja ei koskaan tiedä, milloin näemme seuraavan kerran. Tässä sitten kuvia meidän juhlistamme, kun siskoni valmistui.
Tällä hetkellä bloggaaminen on minulle erittäin vaikeaa, sillä sisälläni ei oikein ole tällä hetkellä positiivisia ajatuksia, enkä koe mielekkääksi vain valittaa tänne koko ajan - te ette ansaitse sitä. Ongelmastani en voi puhua, koska siitä koituisi minulle vain lisää ongelmia. Kirjoittelen aina silloin, kun jaksan taas.
4 kommenttia:
voi, kunpa voisin nyt halata ja lohduttaa sua..kumpa osaisin edes sanoa jotain järkevää, joka edes vähän hetkellisesti piristäisi sua :( olet rakas<3
Täältä tulee ja virtuaalihalaus.
Elämässä on hetkiä, jolloin on vaikea edes itse käsitellä asioita, saati sitten muille niitä kertoa.
Olemme täällä ruudun toisella puolen saaneet elää monen monta hetkeä kanssasi ja tietysti sitä miettii, onko kaikki hyvin. Kuitenkin sitä voi tarvita sen oman tilansa käsitellä asiat mielessään lävitse.
Kirjoittelet blogia, kun jakselet ja kun tuntuu siltä.
Jos ei nyt vähään aikaan kuitenkaan mitään kuulu, toivotan sinulle oikein lämminta ja suloista kesää, paljon hauskoja hetkiä ja nauti ystäväni elämästäsi. Huolet kyllä väistyvät, usko pois, joku päivä.
(Ps. Sinulla voi olla pientä paluushokin poikasta myös ilmoilla, oletko ajatellut asiaa noin? Se on täysin luonnollinen ilmiö ja jossain määrin koskettaa kaikkia, jotka vaihtavat maasta/ kulttuurista toiseen.
Sanotaan, että kun asuu ulkomailla, on sen jälkeen aina koditon. Eli sydän kaipaa aina sinne missä ei ole. Hankala tilanne.
Muutenkin saattaa tuntua siltä, etteivät muut ymmärrä tai ettei itse ymmärrä muita. On kokenut jotain, jota ei voi jakaa niiden kotimaassa olevien ystävien kanssa. Omat piirit saattavat Suomessa tuntua vierailta ja pieniltä hetken... ja jos paluu on ollut vaikea, soputuminen takaisin voi viedä paljon aikaa)
Tiedät osoitteen, jos joskus haluat jutella.
calin: kiitos ystävä rakas<3 kyllä se tästä. Elämällähän on tapana aina välissä potkia päähän ja sitten taas nostaa kuopasta.
Natjale: kiitos :) en ollut ajatellut aiemmin tuota asiaa noin tuon vaihdon jälkimainingin kannalta, mutta taidat olla oikeassa. Jotenkin se katkeruus Suomeen paluusta puskee läpi, kun tulin turhaan kotiin sitä työtä varten, jota minulla ei sitten ollutkaan ja kun toiveet nousivat, ne laskivat myös taas. Ja tuntuu tosiaan, että kaikki eivät ymmärrä ja että tekee mieli takasin. Saa nyt nähdä, mitä elämä tuo seuraavaksi eteen. Eipä se koskaan kauaa jaksa lannistaa. Eikä koskaan niin suurta iloa, että ei voi pelätä pahinta tai niin suurta surua, että ei ole toivoa päivän taas alkavan paistamaan.
İso halaus taalta myös.Minulle tuli heti mieleen sama,mika Natjalelle.Aivan ensimmaisesta Suomesta poissaolosta asti on Suomessa asuminen ollut vaikeaa,mutta poissaolo sielta ei.Olen tata kummastellut monen monta kertaa.
Pahoitteluni työn menettamisesta.Mutta jossain vaiheessa tilalle tulee jotain uutta.Valilla ainakin minusta tuntuu silta,etta elamassa on alamakia enemman,kuin ylamakia.Johtunee ehka siita,etta niita ylamakia ei niin helposti tunnista,kuin alamakia.
Nauti kesasta,ja laheisistasi.
Siskollesi ONNEA valmistumisesta.
Lähetä kommentti