Viikko 2

Hui! On tässä opettelemista!
Ensinnäkin vaikeinta minulla on ateriarytmi. Eka viikon vietin to-pe oksennustaudissa ja la mun eväät meni pilalle, kun olin Oulussa reissulla vanhempieni kanssa, niin parhaat aikomukseni menivät mönkään.

Sunnuntaina palasin sitten takaisin ruotuun, eli rahka-aamupalaan ja salitreeniin. Kyllä, sunnuntaina, mikä on mun perinteinen vapaapäivä, mie menin salille ja tein kunnon treenin. Olin ihan todella reipas ja tein aerobisen treenin ja kahvakuulatreenin. En ollut koskaan tajunnut, että kahvakuula voi olla noinkin tehokasta!

Ensimmäinen viikko meni valittaessa: en minä tähän pysty, tämä on älytöntä jne. Nyt toinen viikko alkoi uudella itseluottamuksella. Olo on parempi oksennustaudin jälkeen, olen alkanut nauttimaan ruoastani (etenkin aamupala) ja ateriaväli on sellainen, että nälästä tai mielihaluista en kyllä juurikaan kärsi. Toivonkin, että into pysyy ja pysyy kuten se on nyt.

Haastavinta minulle ovat ateriarytmit. Tietyillä FitFarmin säännöillä mentäessä on minulla ollut vaikeinta ruokarytmin opettelu: työpäivänä mennään niin, että menen aamulla lenkille, sitten töihin ja syön töissä. Sitten syön lounaan, välipalan ja sitten käännän rytmin niin että syön iltapalan eka, sitten meen salille ja sitten syön iltaruoan. Näin saa siis huom tehdä, olen varmistanut. Ruokailujen, treenaamisen ja elämän sovittaminen yhteen ei ole haasteetonta. Eilenkin mulla jäi iltapala syömättä, koska treenasin niin kauan, että jos olisin iltapalan syöntiaikaa jäänyt odottamaan, olisin joutunut valvomaan 22.30 asti ja olin jo 21.30 niin sippi, että kaaduin sänkyyn ja nukahdin. Kroppa huusi ennen kaikkea lepoa. Näitä luiskahduksia ei sais siis missään nimessä tulla, joten olenkin nyt aikatauluttanut paremmin. Ruokarytmin aikataulu on minulle jotenkin käsittämättömän hankalaa hommaa. Nämä ovat tietysti kaikki selityksiä, mutta näiden asioiden kanssa minä kamppailen. Esim. liikunnan tai itse syömisen tai herkuttelun kanssa en kamppaile. Luen fitnessblogeja, muiden onnistujien ja dieettaajien juttuja ja ammennan itselleni motivaatiota: oispa ihana, jos itsellänikin olisi kroppa noin tiukka paketti!

Viikonlopun Oulun reissusta sen verran, että mukaan tarttui kaksi H&M:n jakkua, jotka sopivat kuin nenä päähän. Sen lisäksi löysin kahdet ihanat farkkulegginsit (jotka näyttävät siitä värillisiltä farkuilta) puoleen hintaan 12,50/pari. Oli ihanaa!

Sitten kun oli niistä hääkengistä puhe, niin löysin todella ihanat Zeppelinin SpiritStoresta. En kuitenkaan halua tanssia pinkeillä kengillä häitäni, mutta olisivathan ne olleet ihanat!

Nämä kengät ovat sitten se, mihin suuntaan olen kallistumassa hääkenkien suhteen. Ovat siis baby-blue-väriä ja niissä on iso koru varpaan päällä. Olen ajatellut sen niin, että ne olisivat myös samalla "Something blue". Tiedä häntä, tässäpä vielä arvon ja pohdin.



Viikonloppuna oli myös "edustushommia" Surusilmän kanssa: hänen siskontyttönsä pääsi ripille. Oli oikein mukavat juhlat. Itse katselin kahvipöydän herkkuja vähän kaiholla ja hoin itselleni ITSEKURI, ITSEKURI, ITSEKURI! Join kupin teetä, kupin mehua (huom! Kiellettyä, mutta menin lenkille ja salille kyllä). Mutta eka viikko siis meni vähän niin ja näin. Huonovointisuus ja heikko olo tästä VHH-dieetistä johtuen on ollut nähtävissä silloin energioissani, mutta nyt kroppa alkaa tottua. Ai niin ja muuten, jos katsotte Surusilmää, niin voitte kuvitella, että tällä vähän pehmeämmällä puoliskolla on hieman ahdistusta omasta rantakunnostaan. Noh, kunnossa ne on hylkeetki... Mutta jospa sitä ensi kesänä olisikin, kun jaksaa tehdä kunnolla työnsä!

Näillä mennään tää viikko, hiphei!

P.S. viikonloppuna suuntaamme erittäin pohjoiseen, Savukoskelle, ystäväni häihin. Olen aivan innoissani a) Lapin reissusta b) hääideoista c) ystävien näkemisestä d) Surusilmän ja ystävien tapaamisesta. Ainoa hassu juttu nyt on se, että minä pakkaan mukaani häävaatteiden ja matkustusvaatteiden lisäksi omat eväät, lenkkikamat ja kahvakuulan :D