25. heinäkuuta 2014

Elämää helteessä

En tiedä, miten muilla, mutta meidän O  nukkuu nyt todella huonosti kuumuuden ansiosta. Yösyötöt tapahtuvat taas kahden tunnin välein, kuin myös päivät. Lisäksi kätinä on noussut O:n normaalista hyväntuulisuudesta potenssiin kymmenen. Äitikin alkaa olla vähän hermona, mutta koitetaan jaksaa nyt ja nauttia, kohta on taas vesisadetta ja kylmää! Viilennysjuttujakin on kokeiltu ja ainakin kasteltu puklurätti on ollut hyvä idis. En ole kuitenkaan juuri kerennyt kirjoittamaan, sillä O:n päikkärit ovat tällä hetkellä max. 40 min kerralla ja tämä ei todellakaan ole kiva trendi. Uni on ollut ennen suht helppo juttu O:lle ja kun päikkärit eivät kestä edes tuntia kerrallaan, ei oikein voi suuria juttuja tehdä.

Tässä alhaalla kuitenkin positiivisia! O on tottunut nyt Jöröön ja hän jopa rauhoittuu itkuista saadessaan mönkiä lattialla Jörön vieressä. Tällä viikolla on myös itsenäisesti käännytty selältä mahalleen muutama kerta äidin hurratessa vieressä!

Jörö kärsii potkut mukisematta, että saa olla vauvan lähellä


Näillä keleillä eniten kärsii kuitenkin Jörö. Siitä syystä olemmekin ahkerasti vierailleet koirapuistossa, tässä alla todistusaineistoa. Kautta likaisten varpaitteni.

#hienoneiti

Labbisten kokoontumisajot

Okei, nouse sitten sieltä ylös

Kävin myös elämässäni eka kertaa mattolaiturilla! Olihan tosi hauskaa. Ihastuin erityisesti mattojenkuivausmankeliin! Huuhtelu oli myös kivaa, kun pärskeitä roiskui samalla iholle ja viilensi niin mukavasti. Ai niin! Paita oli taas kuiva kymmenen minuuttia likomärkyyden jälkeen.

First time for everything


Samalla reissulla äitini leikki taas O:n kanssa. Jörö on kuitenkin ottanut oman huomionsa kerjäyksen ihan asiakseen viime aikoina. Seuraamme kaikki tilannetta aika huvittuneina, kuten kuvasta näkyy.

Jos vähän minuakin huomioitaisiin!


Meillä oli O:n kanssa hetki aikaa hassutella kuluneella viikolla ja otettiin sitten mumfie-potretti.

Pus pus!

Otin myös itsestäni kuvan, kun olin lähdössä O:n kummitätin babyshowereille. Oli vain pakko, kun kerrankin meikki onnistui ja sain sen ja tukan kuosiin! Tuo päivä oli muutenkin ollut ihan hirveän vaikea: O nukkui yhteensä päivän aikana yhdet 20 min päikkärit, joiden aikana kietaisin tukan kiinni ja laitoin meikkini. Lopun aikaa valmistelin piirakkaan showereille ja yritin saada muutenkin lahjat kuosiin kanniskellen koko ajan kätisevää O:ta sylissäni. Kun Surusilmä tuli kotiin, minä ampaisin ovesta ulos ja toivotin onnea koetukseen.

Ja kuten tavallista, O nukkui lähes neljä tuntia mieheni hoidossa. Surusilmä ei enää oikein edes usko, että puhun totta, jos sanon rankasta päivästä. Onneksi kuitenkin suurin osa päivistä on ihania!


Tässä myös superepäonnistunut selfie, jonka silti laitan tänne. OOTD. Että näin. Tosi hienoa.

Olen alkanut metsästämään kameralle näitä O:n nukkumailmeitä, ovat niin hauskoja

Tässä alla on muuten kuvaa ystäväni babyshowerin lahjoista. Oli kerrassaan ihanaa olla siellä! Yllätettiin ystäväni ihan täysin! Harmi vain, että ainoat kuvat ovat tässä, koska en löydä piuhaa järkkäriini, että voisin kuvat siirtää. Huoh ja voih.

Skumppaa, kasvonaamioita, hiusnaamio, kynsilakka, liukkari, meikinpoistoliinoja, talkkia, sinkkivoidetta.

Soiva lelu

Farkkujäljitelmämekko on Tutan ja kangaskassi sekä sortsihaalari Lotta & Lassi




Tähän alle vielä heitän instagramissa pyörineen kuvahaasteen. Ensin kuvattiin luomunaama ilman filttereitä ja viereen heitettiin meikattu ja laitettu naama ja filttereitä sai käyttää. Itse vielä vedin sen verran extremeksi että eka kuva on otettu ennen suihkua ja aamuherätyksen jäljiltä, toinen sen suihkun ja päikkäreiden jälkeen (meikistä puhumattakaan). Kyllä kenestä tahansa saa meikillä jotain ;)


19. heinäkuuta 2014

Muille se on viikonloppu

Minun ja O:n viikonloppu alkoi aika mellevästi! Hönty-blogin Maria ja ihana E tulivat meidän seuraksi perjantain kunniaksi. Suunnitelmissa oli rantapäivä! Ensin möngittiin vähän lattialla ja tässä välissä minä kävin Jörön kanssa ulkona ennen lähtöämme.

E pussaili O:ta ja äidit huokailivat ihastuksesta

Meillä ei rantsuun ollut pitkä matka, mutta O nukahti silti heti. Viileässä autossa oli varmaan kivaa, koska meidän kämppä on pitkään ollut todella kuuma ja missään ei oikein ole helpotusta kuumuudelle. O syökin aika huonosti tästä syystä, mutta toisaalta uskon että riittävästi, vaikka syöttöväli on VIHDOIN harventunut jopa kolmeen tuntiin.

O sitten aloitti rantapäivän nukkumalla. Sillä aikaa toinen äiti ja vauva kerkesivät jo vaikka mitä! E:n ja O:n ikäero ei ole suuri, mutta on silti ihmeellistä kuinka suuri ero kehityksessä vielä on!

Väsynyt kesämies

Kun O heräsi, minä menin mukaan polskimiseen O:n kanssa. Me emme ole vielä vauvauintiin päässeet tauon takia, mutta E veti jo kuin vanha tekijä ja polski kovin innoissaan. Olin keskiviikkona koirapuistossa todennut, että vesi ole todella lämmintä ja siksi meinasin käyttää O:takin uimassa viilentelemässä. Nyt vesi oli kuitenkin tosi kylmää siihen verraten ja en uskaltanut. O uitteli vain varpaita äidin sylistä. Aion kuitenkin vielä viedä O:n uimaan, jos vain vesi lämpenee tarpeeksi uudelleen.

Vesipedot

Olen tosi tyytyväinen O:n UV-asuhankintoihin. Asu on P.OP:n ja hattu on ihan vain Lastentarvikeliikkeestä. O on myös onneksi alkanut pikku hiljaa tottua aurinkolaseihinsa.

kesämies
Rannasta piti päästä pois, kun tuli E:n päiväuniaika. Kumpikin vauveleista nukahti jo autoon. Me menimme Marian luo hetkeksi ottamaan aurinkoa ja syömään. Oli niin mahtavaa vain olla ja köllötellä ja syödä herkullista kotiruokaa! Kiitos paljon tästä!

kaverukset

Tänään pakkasin O:n ensin aamusta vaunuihin koirapuistoilun ajaksi ja kun Jörö oli saanut syötyä, me lähdimme kauppakeskukseen vähän shoppailemaan yllätyksiä, joista tuonnempana!
Illalla kaikkien ihmetykseksi koko Höntyn perhe tuli meille. Tunnen siis heidät alun perin miestemme kautta. Kaikista suurin yllätys oli, että Surusilmä ei lähtenyt ystävänsä varpajaisiin, koska oli huolissaan jaksamisestani. Täytyy myöntää, että se oli todella iso helpotus! Itselle on jotenkin vaikea myöntää, kuinka vaikeaa tämä kaikki on, mutta pakko se on myöntää, että kaipaisin miestäni avuksi paljon enemmän jaksaakseni paremmin. Nyt alkaa kuitenkin näkymään selviä parannuksia ihan kaikessa!

Olenkin nyt alkanut tosissaan kaipaamaan omaa vapaailtaa. Surusilmällä on ollut niitä jo monia, ja nytkin näiden kahden perheen miehet ovat terassilla keskenään. Eräs puolituttuni oli jo tänään lähdössä kuvien perusteella kuukauden ikäisesestä lapsesta huolimatta radalle. Itse en olisi tuohon pystynyt, mutta nyt olen kyllä melko varma, että Surusilmä ja O pärjäisivät ja minulla ei tulisi kauhea morkkis aiheesta. Taidan kuitenkin vielä hetken odotella. Sitten kun O:n kummitäti saa vauvansa ja lähtee eka kerran ulos, taidan lyöttäytyä siihen seuraan. Minä en kaipaa bilettämistä läheskään yhtä paljon kuin unta. Mutta tiedän sen, että minun täytyisi lähteä yöksi jonnekin muualle, jotta malttaisin nukkua kunnolla, kotona se ei onnistu, koska en voi olla heräämättä itkuun.

Pus pus!

Alla vielä kuva tästä O:n ihastuksesta elämän pieniin asioihin. Alla puolen tunnin viihdykkeen suoja: Arnoldsin rapiseva bagel-kääre!

Juttutuokio paperin kanssa jalat vispaten



Ja vielä koirakevennys: Jörö ja kärpänen!

17. heinäkuuta 2014

Viikko kuvina

Tällä viikolla ollaan muutettu pois vanhempieni talovahtihommista, O:n isovanhemmat tulivat kotiin ja me saimme miljoonia tuliasia!

Tässä viikkoa kuvina.

Ihanaa saada kuvataulu seinälle!

Lauantaina vietettiin päivää terassilla ja sattumoisin oli koolla Surusilmän puolen kaveriporukasta melkein kaikki ja oli ihanaa!

Poikien juttuja

Pilailtiin juoman miehekkyydellä...

Isän ja pojan salaisuuksia, näitä ei kerrota äitille!

Jörö ja jalkafetissi. Siitä on tullut melko kova lapsenvahti! Aina, jos ei äiti liikahda lohduttamaan sillä sekunnilla, kun huuto kuuluu, Jörö menee nuolemaan varpaita.

Aurinkoisen päivän iltana otin kuvan, kun kerrankin olin laittautunut

Okei, tärähti, mutta rakastan tuota bodya, jonka sain belgialaiselta ystävältäni ja tuota farkkupaitaa, joka tekee O:sta niin ison pojan (iik!).

Kun ilmat ovat näin kuumat, O kulkee Gracon matkarattaissa, joissa ilmastointi toimii paremmin kuin yhdistelmävaunun kopassa.

Meillä oli onneksi Jörön kanssa aikaa käydä myös puistossa pitkän tauon jälkeen ja Jörö oli kiitollinen päästessään uimaan.

O:n nimipäivän juhla-asu

Mummia ja ukkia hurmaamassa

Äitin kanssa salaisuuksia

Maagisen ihana muumikirja

Joskus väsyttää (äidinkin onneksi)

You talkin to me?

Kummitätin (siskoni Insinöörin) sylissä

Pitkästä aikaa meistäkin kuva!

O ja mummi, tätä on niin ihana joskus seurata!

O ja kokistölkin kiehtovuus

Tällaista meillä nyt! Äiti on aika puhki, mutta eihän se nyt ole uutta. Tässä allaolevassa kuvassa kuitenkin onnistuin pitkästä aikaa feikkaamaan fressin naisen :D 


9. heinäkuuta 2014

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

Tämä viikko on mennyt hurinalla ohi! On ihanaa, kun Surusilmä tekee aamuvuoroja ja ehtii kotiin ihmisten aikoihin, vaikka kävisi salillakin töiden jälkeen.

Olemmekin sitten viettäneet eilisen Rajalla ja Ikeassa shoppaillen ja tämän päivän kaverin uutukaisella terassilla. O kävi lisäksi kanssani Limpsin Lampsin -blogin Annin ja hänen hiukan isomman O-vauvan luona kylässä ja se oli minusta ihanaa! Tosin inhottavaa, että O:ta vaivaavat hieman nämä helteet ja se usein johtaa kiukutteluun. Eilen oli sellainen kiukku kuumuudesta, että istuma-asento ei imetyksessä sujunut ollenkaan, vaan piti olla vaan vierekkäin köllötellen ja vähän myös hajurakoa kroppien välillä.

Laitoin Surusilmän eka kertaa maksamaan O:n vaatteet. Nämä sitten valikoituivat mukaan H&M:ltä...

O alkaa ihan toden teolla selvästi tarkkailla ympäristöä! Jopa siten, että eilen syötiin tavallisen 2 tunnin väliajan sijaan 4 tunnin pätkissä. Tänään ja eilen olen myös antanut vauvalle vähän vettä lisäksi, kahdesti olen antanut 2 tl, ettei kuumuus liiaksi kuivata.
Niinpä reissu Ikeaan ja Rajalle meni aina niin kauan hyvin, kun vaunut liikkuivat. Olen jotenkin todella pettynyt Rajalle-kauppakeskuksen olemattomiin imetystiloihin. MUTTA tässä naapurimaamme Ruotsi taas todisti kaiken olevan paremmin!

Ikeassa on imetys- ja lepohuone, jonne saa koodin oveen infosta. Huone oli todella ihana, viileä ja rauhaisa. Lisäksi siellä oli mahdollisuus pitää tuota himmeää jalkalamppua päällä pelkästää. Täällä O sitten suostui syömään, vaikka aluksi tuli vain rintaraivaria kuumuuteen. Onneksi tajusin kokeilla makuultaan! Se ei yleensä ole O:n suosikki päivällä.

Ikeasta

Meitä nauratti siskoni kanssa kovasti tämä Ikean pyörähdys: ensin sinne piti mennä vain hakemaan minulle ja Surusilmälle peili ja siskoni ja hänen miehensä olivat lähdössä kotiin käytyään meidän kanssa pikku mutkan Rajalla. Siskoni on siis myös O:n kummi. Siskoni mies sitten kuitenkin ruinasi haluavansa hänkin Ikeaan ja he täräyttivät kunnon ostoksen kyytiin. Meillekin kertyi jos vaikka ja mitä. Muistin myös pitkään kaipaamani yövalot ostaa sängynpäädyn ylle.

Salaisuuksia tädin kanssa

Huono kummitäti ja äiti vie itsensä ja lapsen Heselle lounaalle. Tää on kyllä tän viikon ainoa huono ruokailu *röyhistää rintaa*. Meille todella saavutus!
Hassuttelutuokio


Chillaustuokio
JOtenkin hellyyttäviä nää tilanteet, kun mikään muu ei kelpaa kuin äiti


Tämän päivän vietimme ystäväni Nappisilmän uutukaisenhohtavalla terassilla. Päivä oli mahtava! Läksimme kävelemään noin 5 kilometrin matkan kummitytön, O:n ja Jörön kanssa 12 aikaan ja perillä kohteessa olimme klo 13 jälkeen. Nappisilmän isä lainasi meille sateenvarjoa, kun terassin varjo ei oikein vauvalle riittänyt. Siinä sitten köllöteltiin!

Huh, hellettä!

O vetäisi kahdet lyhyet päikkärit aikana, jolloin vietimme päivää. Kun O alkoi uinua, minä hipsin kiireen vilkkaa paljuun ja pyysin kummityttö paparazzaamaan. Ilma oli mitä ihanin! Siitä onkin nyt muistutuksena palanut yläselkä, tai hartiat.

The good life!

Sen jälkeen O heräsi ja minä puin hänelle Polarn O. Pyretistä ostetun UV-asun päälle. Tämä on lahja mummilta ja ukilta. Oli niin ihanaa polskia altaassa! O ihan selvästi nautti olostaan ja minäkin olin todella rento ja nautin meidän uimahetkestä! Sen jälkeen ruokakin maistui paljon paremmin!

Pulipuli!

Ystäväni myös teki meille uusia pottuja ja kanapihvejä kuppikastikkeella. Kummityttöni ei tätä ollut koskaan maistanut ja ihmetteli suuresti, miksi kuppipotut ja voikastike, joka kuuluu niihin, pitää olla kupissa. Eihän sitä niin paljoa tarvi. No ei niin, mutta minusta se vain maistuu paremmalta, hihhih! Oli niin luksusta päästä valmiiseen ruokapöytään ja syödä ruoka kuumana, kun Nappisilmä kaappasi O:n syliin ja kuljetti ihmettelemässä ympäri asuntoa. Meidän O:n suosikki oli ehdottomasti musta sisustustarra, joka muodosti seinään mietelauseen. Lapsen riemua oli ihana seurata vierestä.

Näillä mennään vaikka kuuhun! Olen saanut tänään ja eilen ladata akkuja henkisesti niin paljon, että onnellisuuskäyrä on nostanut väsymyksestä ja apeudesta uuteen nousuun todellakin. Osaisipa sitä aina tehdä asioita, joista tulee hyvälle tuulelle! Miksei näitä muka voisi yrittää tehdä joka päivä, eihän minun tarvi olla missään vielä?