11. helmikuuta 2009

Would you let me stay?

No niin CIMO:n hakemukseni sanoi, että haemme englanninopettajaharjoitteluun ranskan kielen osaavaa opiskelijaa. Eduksi katsotaan opettajan opinnot ja saksan osaaminen. Minähän innoissaan kokeilemaan. Noh, nyt on ensimmäinen jakso harjoittelusta takana ja rakastan työpaikkaani! Siis työ on todella vaihtelevaa, mielenkiintoista ja kollegat ihan huippuja. Joten olen tosi surullinen, että joudun lähtemään ensi viikon jälkeen. Siksi toisekseen, eilinen tapaaminen uuden koulun edustajien kanssa oli suuri pettymys. He eivät kyselleet minun kiinnostukseni kohteita missään asiassa ja sanelivat jukujärjestykseni suvereenisti. Minulla oli to-pe suhteen toiveena mennä kouluun vasta 9 aamulla, eikä minun muutenkaan tarvi saada kuin 20 viikkotuntia, joten ajattelin, että ei olisi ihan mahdoton toive, mutta heistä se oli vissiin loukkaus. Minulla on viikossa huikeat KAKSI tuntia englantia. Se siitä enkun open hommasta. Tämänhetkisen koulun rehtorini on sanonut, että olisin tervetullut jatkamaan vielä loman jälkeenkin (jolloin aloitan uudessa koulussa), mutta nyt olen kahden vaiheilla, että kehtaanko alkaa tätä vaatimaan/ pyytämään? Minusta tämänhetkinen kouluni vastaa paljon enemmän toiveitani ja on ollut mahtava työpaikka. Seuraavassa koulussa minua kohdellaan opiskelijana, ei vertaisena (teitittely). Joten olen todella vaikeassa tilanteessa. Tietenkin voin (kuten aina teenkin) niellä pahan mieleni ja tehdä kuten minulta odotetaan ja toki, näkisin näin toisenkin puolen koulumaailmasta nuorempien oppilaiden kanssa, mutta jotenkin minun on vaikea motivoitua tähän. Toki tarvisin tätä kokemusta ranskan parantumisen kannalta, mutta turha on yrittää mitään opetusta enää harrastaa ainakaan muiden kuin noiden kahden enkun tunnin osalta.

Osaakohan kukaan lukijoistani sanoa, että mitä kannattaisi tehdä? Minua asia vaivaa ja oisin todella tyytyväinen, jos saisin jäädä tuonne tämänhetkiseen työpaikkaan, mutta toisaalta koordinaattori on nähnyt aika ison vaivan kaikessa.

Ai niin! Näin tänään pikkubussillisen suomalaisturisteja ruokaostoksilla ja kyselivät, että tietäisinköhän paikkaa, mistä ostaa vahvempaa alkoholia. Oli pikkusen vaikeuksia purra kieltä ja olla nauramatta :D

2 kommenttia:

ziriliini kirjoitti...

Sho(e)paholic... Minusta sinun kuuluisi juuri nyt tehdä se mikä itsestäsi tuntuu parhaimmalta.

Itse jos olisin sinun tilanteessasi, niin miettisin, että jääkö kokemukseni oleellisesti vajaammaksi siitä mitä sitten valmistuttuani tahdon. Jos vastaus on kyllä, niin valinta on helppo. Mutta... harvoinpa se vastaus ihan noin yksinkertainen on ja loppujen lopuksi minäkin vain yrittäisin antaa asian ensin olla ja nukkuisin pari yötä päälle sulatellen. Ja se se vasta vaikeaa onkin.

Eli ei minustakaan tainnut apua olla. :)

sho(e)paholic kirjoitti...

Ziri: olet oikeassa kaikessa. Eilen olin jo yhden yn nukkunut päälle kun kirjottelin tätä, mutta olen myös kysellyt muutamalta luotettavalta henkilöltä, mitä mieltä he ovat: kannattaako asiasta edes sanoa ääneen. Joten luultavasti näihin perustan päätökseni. Mutta tuo pointti oli hyvä tuosta kokemukseni vajavaisuudesta. En ollut ajatellut sitä vielä tuolta kantilta tarpeeksi.