Oma netti omassa huoneessa ja omalla koneella

Olen tällä hetkellä siis niin onnellinen! Terveyteni on kunnossa, pitkästä aikaa. Kunhan nyt saan tämän koulunaloituspöpöjen aiheuttaman flunssan kuriin voin alkaa taas juosta tässä kuvankauniissa postikorttimaisemassa ja olen siitäkin todella innoissaan.

Parikin asiaa, mistä halusin kirjoittaa, mutta ensin ainakin tämä kirja. The Boy in the Striped Pyjamas. Ainakin suomenkielinen vastine löytyy IMDB:n kautta - Poika raidallisessa pyjamassa.

Tämä oli pitkään aikaan häiritsevin, mukaansatempaavin kirja, mitä olen lukenut. Siis vau. Kirja kertoo pojasta, jonka isä vie paikkaan nimeltä Out-With (aika sopiva akronymi Auschwitzille). Koska poika on nuori eikä osaa lausua sanoja oikein, hänen kielessään Hitler kääntyy Furyksi Führerin sijaan ja paikkakaan ei kielen päälle taivu. Tarina on taianomainen viattomuudessaan. Päätös on sydäntäsärkevä, pusertava ja ahdistava ja kirja kuljetti alusta loppuun. Kyseessä on lastenkirja, mutta minusta kaikkien pitäisi lukea tämä.

Muissa asioissa olen ollut flunssassa keskiviikosta asti ja poissa koulusta siis torstain. Perjantaina en halunnut enää jäädä kotiin vaan menin päiväksi kouluun, iltapäivällä shoppailemaan ja illaksi tulin sitten kotiin. Löysin kaikkia ihanuuksia, joista en voi siis näyttää tänne mitään, koska mulla ei ole sitä kameraa edelleenkään. Huoh.

Ensi viikolla aloitan esitelmäni Suomesta, mikä on todella jännää :) Ihan pikkaisen jänskättää, miten se menee. Ensi viikko on ensimmäinen kokonainen viikkoni ilmaan mitään suunnitelmia. Aion paiskia kovasti töitä, jotta sitten 12.10. saan olla vapaalla, kun nuorin siskoni ja äitini saapuvat Lontooseen. Muuten, asiasta kukkaruukkuun, olen järkyttynyt Brittien junalippujen hinnoista. Täällä ei anneta minkäänlaisia alennuksia, vaan ainoat alennukset saa sillä, että varaa liput ajoissa, jolloin hinta saattaa olla puolet halvempi kuin viime tingassa ostettu. Matka Newcastlesta Lontooseen (n. 450 km) maksaa kaksi viikkoa aikaisemminkin ostettuna 60 puntaa, mikä on siis noin 70e. Edes VR ei veloita tuollaisia hintoja. Kait? Ainakin opiskelijana pääsen puolet halvemmalla. Bussilla sama matka, mikä siis vie junalla n. 3h, vie n. 7h. Bussi taas maksaa 10-12 puntaa, joten taidan turvautua bussiin tälläkin kerralla...

Viikonloput on ihan tylsia ilman tekemista

Tanaan suuri seikkailuni on loytaa Google Mapsin avulla paikallinen supermarketti :DD

Keep spending most my time living in the pastime paradise

Eli ystavat rakkaat, kun kirjoitan tata, mulla ei edelleenkaan ole mulle luvattua nettia, koska kirjottasin aakkoset (kaikki ne) oikein omalla lapparillani. Mulle siis luvattiin netti ja eilen ilmotettiin, etta se tulee aikasintaan marraskuussa. En ole todellakaan tyytyvainen tahan, silla koulun koneelta ei paase facebookiin ja yhteydenpito kotipuoleen on ERITTAIN kallista ilman nettia. Jotenkin turhauttaa eniten nama ihmisten lupaukset: miksi luvataan ennen kuin tiedetaan varmasti, etta se netti saadaan?

No niin, mukavammissa asioissa, koska en nyt jaksa koko aikaa valittaa, niin menen tanaan kaupungille etsimaan Nextista unelmieni kengat, jotka jatin liikkeeseen toissa paivana (eilisen olin sangyn pohjalla kuumessaa ja olisi pitanyt olla tanaankin, mutta en vain jaksa maata siella, tulee liian paljon ikava kotiin). Samalla haen kahvilan (lue Costa Coffeen), jossa voin istua rauhassa alas Chai Latten ja vadelma-valkosuklaamuffinssin kanssa, nam nam! Nyt kun sitten aloitin ruoasta, niin jatkan puhumalla ruoasta. Minusta on todella hassua, etta kun lapsille ei makseta ruokia, he tuovat osa ne kotoa. Jotkut lapset eivat aina edes nayta saavan kotoa tarpeeksi ruokaa, mutta suurin osa saa huonoja evaita ja hallitus on kuulemma puuttunut kouluruoan laatuun. Opettajat syovat enimmakseen voileipia lounaakseen. Suosituin nayttaa olevan nakkileipa majoneesin tai Philadelphia-levitteen kanssa. He ihmettelevat, miksi minun lounaani ei ole leipaa. Noh, arvon ystavat, siksi, etta minun ihoni olisi viela suurempi katastrofi, jos lounaaseeni sisaltyisi noin paljon turhia kaloreita, valkoista viljaa ja niin vahan proteiineja, vihanneksia ja hedelmaa. Huippuesimerkki keskiviikolta: eras opettaja soi valkoista sampylaa, jonka sisalle han tunki pienen pussillisen sipseja ja mussutti mielissaan menemaan?! Olen siis aika ihmeissani tasta ruokakulttuurista, vahintaankin...

Pubeissa istuskelu on mielestani kivempi kulttuuri kuin Suomessa. Ymmarran, etta tahakin kuuluu paljon turhia kaloreita, mutta ainahan voi juoda muutakin kuin olutta tai siideria. On kiva nahda, etta ihmiset lahtevat kavereidensa kanssa toiden jalkeen parille drinkille ja sitten kotiin. Sosiaalinen elama nayttaa olevan rikkaampaa talla tavoin. Ihmettelen myos kauppojen paljoutta. On saali, etta Suomessa kasityolaiskulttuuri ja kylakauppakulttuuri (ja nyt ei puhuta junttien shoppailuparatiisista Tuurissa) on melko pitkalti kuollut. Taalla on onneksi viela pikkuputiikkeja, jotka erikoistuvat johonkin pieneen ja erityiseen ja kaikki ei ole viela ketjutettua, onneksi.

Mina lahden tasta viikonlopun viettoon ostoskeskuksen kautta. Voin kertoa teille tassa ja nyt, etta mita Enkuista ei loydy, sita ei ihminen todellakaan elamassa tartte. Eika valttamatta siis silloinkaan tarvi :D

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Oma kamppa

Eilen illalla muutin omaan kamppaan ja siella on todella kivaa. Ainoa harmi on, etta en paase nettiin enka facebookiin talla hetkella. En siis nae oikeastaan mitaan ja on vahan urpo olo. Netti on niin helppo tyokalu kaikkeen ja talla hetkella sekin on siis kielletty.

Kirjoitan tata kiireessa sen minka ehdin, mutta paljoa en ehdi. Tanaan on satanut kaatamalla koko paivan ja koko paikka on kaaoksessa. Mun aamu oli hirvea, koska eksytin itteni kaksi kertaa ennen kuin loysin oikealle reitille ohikulkijan avulla. Olen tulossa kipeaksi, koska kastuin. Mutta eilen sain niin hyvia uutisia, etta en annan naiden lannistaa, silla terveyteni nayttaa olevan taas raiteillaan. Olen niin onnellinen, etta kun vain jaksoin pysya positiivisena, niin kaikki jarjestyi. Paivan vietin (kun olin paassyt koululle litimarkana) nelosvuoden kanssa. Hassu paiva, en kerkea kirjoittaa siita :)

Lontoo ja sisko

Oli ihan tosi mukava viikonloppu tuhlata Primarkissa rahaa. Ja kahvitella siskon kanssa. Ja istua sisalla ja jattaa salireenit valista ko Englannin saa oli taas omiaan ulkoiluun ja sen valttelemiseen. Illalla kaytiin paikallisessa pubissa, jossa tultiin kolmannelle sijalle tietovisassa. Aiheethan olivat hyvin pitkalle Englannin yleistietoutta, ja joukkueen keski-ika 23 vuotta, joten me oltiin aika hyvia! Tanssijan poikaystava oli viettanyt paivan jalkapallopeleissa ja tullut toiseksi ja han seka hanen toinen joukkuetoverinsa (kummatkin toissa tassa pubissa, jossa kavimme), olivat melko uupuneita. Soimme Tanssijan kanssa (hyvaa) pubiruokaa ja jalkiruokaa (hampparit ja pancakesit seka apple crumblet).

Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli ihana ja oli parasta, etta en joutunut tappamaan aikaa yksin Newcastlessa. Seuraaville viikonlopuille joudunkin keksimaan tekemista ennenkuin aitini ja toinen siskoni tulevat visiitille.

Primarkissa shoppailussa on kylla se hyva puoli, etta vaatteet ovat superedullisia, mutta Suomessa kukaan ei tieda, etta se on Primark-kamaa ja etta joka toisella englantilaisella on samanlaisia vaatteita, haha!

Huomenna suuntani on takaisin Newcastleen ja tiistaina tapaan muita Comeniusopiskelijoita kaupungilla.

I love my baby

Torstai on toivoa taynna

Eilen olin vahan iompien luokassa. On hauska huomata, etta taalla ryhmat jaetaan taitotasojen mukaan. Lisaksi oli hauskaa, etta luokka meni aamunavauksen tyyppiseen juttuun opettelemaan huljaista kaytosta, josa rehtori kylla parjasi heidat kaikki oikein huolella kaikesta muustakin. Lisaksi oppilaita nolataan kaikkien kuullen luokassa tosi paljon mika on minulle hieman vaikeaa ymmartaa.

Muissa asioissa kavin pienesas Whitley Bayn kylassa, joka oli aika idyllinen ja lisaksi sain ostettua halvan liittyman suomeen soittelua varten. Ilta oli melko tylsa silla istuin aika pitkan vain kotona ja koneella, mutta ainakin saimme Surusilmalle varattua liput Lontooseen tuloa varten, joten reissu on
todellakin voimassa ja olen siita aivan todella innoissani! Lennot ja hostellit on varattu ja me todellakin vietamme pitkan viikonlopun ihan kaksin, mista olen todella innoissaan. Pahoittelen nyt todella kovasti, etta blogini sisalto on valissa vahan turhankin lallya, mutta toisaalta olen kylla anasainnut taman onnen pitkasta aikaa.

Tanaan saavuin pitkan pitkan (7 ja puoli tuntia) bussimatkan jalkeen Lontooseen Tanssijasiskoni luo visiitille. On ihanaa nahda siskoakin pitkasta aikaa :) Huomenna on suunnitelmissam enna ulos ihmisten ilmoille syomaan ja sunnuntaina Virgin Active -kuntosalille riehumaan ja saunomaan.

Maanantaina minun on tarkoitus sitten muuttaa omilleni, jaiks! Perhe on kylla ollut niin ihana, etta ei yhtaan huvittaisi.