Misery

So I've been practically penniless but waiting for a reward from a translation I did. Today, as I had been promised the money and all, I was supposed to go partying with my girls to Oulu, for the first time in a long time. My disappointment was huge seeing that I'm still without any money and the misery keeps on going. I'm also disappointed that I should have gotten the money and didn't. And that my rent was due and now everything just seems so frustrating to me. So I should have saved the money to be better off. But I could not. I simply could not. Plus, the company I was translating for seemed really reliable. Should've known better than to rely on anything when it comes to money.

I'm most disappointed by the fact that I'm going to miss the trip that I myself suggested, that I badly needed to get a little break from the routines and get a bit further. And especially to get to play a little dress-up with the girls. Lord knows this outfit is the best I've come up with lately and it sure is not much - not to mention it's maybe the only thing that says I've made an effort in two weeks.

Sorry to be such a whine today. Kinda comes with the territory. And yes, I know, money can't buy you happiness. But the lack of it sure helps you getting miserable and feeling helpless.

shoes// SpiritStore// kengät
leggings// GT
Skirt& top// Vero Moda// hame& toppi
cropped hoodie// H&M // katkastu huppari

Niin olen ollut käytännössä rahaton, mutta odotellut käännöspalkkiota eräästä työstä. Tänään, koska mulle oli luvattu ne rahat ja kaikkea, olin menossa tyttöjeni kanssa juhlimaan Ouluun, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Pettymys oli valtava, kun tajusin, että rahaa ei ollut vieläkään tullut ja piina jatkuu. Olen myös pettynyt, että minun olisi pitänyt saada rahat ja en saanut. Ja että vuokranmaksu olisi ollut tiedossa ja nyt kaikki tuntuu turhauttavalta. Joten olisi pitänyt säästää ne rahat jostain muualta varoilta ollakseni paremmin kuivilta. Mutta en yksinkertaisesti pystynyt siihen. Plus se yritys, jolle käänsin, vaikutti todella luotettavalta. Ei olisi pitänyt luottaa mihinkään, kun kyse on rahasta.

Eniten olen pettynyt, että en pääsekään reissuun, jota itse ehdotin, jota tarvitsin todella kipeästi päästäkseni vähän pois rutiineista. Ja varsinkin saadakseni vähän pynttäytyä tyttöjen kanssa. Luoja tietää, että tuo ylläoleva asu on parasta, mitä olen saanut aikaan viime aikoina - ja se ei todellakaan ole paljoa. Varsinkin, kun se on ainoa, mistä näkyy, että olen edes yrittänyt viimeisen kahden viikon aikana.

Sori, että olen valittaja tänään. Sattuneesta syystä. Ja tiedetään, rahalla ei osteta onnea. Mutta sen puute kyllä kummasti auttaa tuomaan surkeaa oloa ja turvattomuutta.

Little miss sunshine

Last week has been pretty much sunshine all around and it can not affect my state of mind. I'm feeling happy and energised, I've also been sleeping well and going out every night after work to get a small share of this weird phenomenon. Also, my skin is so great at the moment (compared to the usual standard) so I don't have to be piling up the make-up. Leaving the house with shades, shorts and a top is not the best fashion material, but at least it's effortlessly chic, right? I'm soon ending my training period at work and moving up the ladder to more independent and demanding work, which is great and means more salary. But I do have to admit going out every day is pretty heavy on my wallet - especially when there's barely nothing there. I hope I'll get my pay check soon so I can really enjoy the summer ( I bet the sun never comes out after I've gotten it)..

Viime viikko on ollut suurimmaksi osaksi auringon paistetta joka puolella ja se ei ole voinut olla vaikuttamatta mielentilaani. Olen koko ajan iloinen ja energinen, olen myös nukkunut hyvin ja käynyt ulkona lähes joka ilta töiden jälkeen saadakseni edes pienen osan tästä oudosta valoilmiöstä. Lisäksi ihoni näyttää loistavalta (verrattuna normiin), joten mun ei tarvi sutia kilokaupalla meikkiä naamaan. Ulos lähteminen aurskoissa, sortseissa ja topissa ei varsinaisesti ole kait muotimateriaalia, mutta ainakin se on vaivaton ja chic? Kohta loppuu harjoituskauteni töissä, joten saan parempaa palkkaa ja vaativampia tehtäviä. Mutta pakko myöntää, että on aika rankkaa lomapkolle käydä ulkona joka ilta - varsinkin kun siellä ei juuri ole mitään siellä rhapussissa. Toivottavasti se palkkio tulee pian ja voin todella nauttia kesäpäivistä (ja varmaan, kun saan ne rahat, aurinko ei tuu pilvestä enää kertaakaan).

Quick update

I'm still alive, but barely have time for anything. Starting a new job has been a bit time-consuming and as much as I love having a new job and loads of other things to do, it barely leaves me any time to hang out with my friends or keep in touch with the ones in more far away places. Also, I've been a bit depressed about some things and in a dark place for the fact that my home is no longer a safe zone for me to go to due to some inconveniences with my sisters. That and the fact that my savings have run out and I have to say no to every offer I get to go out to have a drink after work etc. Luckily it's pay day soon (and I'm so getting something nice for me and saving the rest for the trip abroad).
Did have a great midsummer party, though, with my cousins at our beach cottage. We ate, drank and bathed well (in the sauna) and our bonfire was really something! I think it was about 4 metres in diameter and 3 in height! It was great seeing some family (although here you have plenty of friends without any human beings around).

Suomeksi hyvin tiivistettynä, sori. Uusi työ vie paljon mehuja minusta, kuten hieman vaikea tilanne aina kun menen käymään kotona siskojeni kanssa ja taloudellisen tilanteeni hankaluus. Juhannus kyllä meni tosi hienosti serkkujen kanssa rantamökillä.

Emotional rollercoaster/ hustle, hustle!

So now that it is safe to say: I landed my dream job as a language course teacher/ leader in July in a place and a firm I would not shout from the rooftops. I did, however, decide, that next year, if my summer job is declined from me again, I will look for a job in the Southern Finland, because
a) we seem to be popular coming from the North
b) we seem to be evaluated on the grounds of our experience/ credits/ qualifications rather than if the employer knows our granny/ mom/ dad/ uncle/ spouse/ friend
c) they actually read my application even though I knew nobody in the company (whereas in here, applications are not read even if the applicant is very qualified for the job but is a nobody to the employer)
Bitter, me?!
So it finally feels like I am good for something. The downside to this is (and this is not me complaining!) that I have to be in Helsinki on Thursday at 4.30 p.m. for an orientation and then come back home after the end of the orientation at 8 p.m. They credit your journeys, just not flights, only the train. This means over 16 hours in a train during 24 h. But, again, it is a dream job, gives me a chance to travel as well as practice the language. Actually, two languages. And this trip is not all of it. As my sister The Dancer is going to a meeting about going to the States to work as an Au Pair, I will be her moral support on the way to the meeting to Rovaniemi tomorrow. So my schedule is booked.
I am happy to be seing my cousins as well and having had some difficulties resolved my heart feels a bit lighter again.

BTW, the lack of outfit pictures is the fact that I've been wearing my baggy trousers and sweatshirts because of a tattoo I got three weeks ago and I'm hoping to step up my game now that it's healed.


Niin että nyt kun on turvallista sanoa, sain työn kielikurssin opettavana ohjaajana heinäkuussa paikassa ja työnantajalta, joita en halua tarkemmin huutaa joka katonharjalta. Päätin myös, että jos ensi kesänäkään en pääse kesätyöhöni, haen töitä Etelä-Suomesta, koska
a) vaikutamme olevan suosittuja tullessamme Lapista
b) meitä näytetään arvioivan koulutuksen/ kokemuksen/ pätevyyden perusteella eikä puolison/ äidin/ isän/ enon/ mummon tuntemisen takia
c) he itse asiassa lukivat hakemukseni, vaikka en tuntenut yrityksestä ketään (kun taas täällä edes ylipätevän henkilön vaivalla laatimaa hakemusta ei huomioida, jos hakija ei ole joku, jonka työnantaja tuntee)
Minäkö katkera?!

Joten vihdoinkin tuntuu, että kelpaan johonkin. Tässä vain on pari haittapuolta (ja minä en silti valita!), että koulutuksessa on oltava torstain klo 16.30 alkaen Helsingissä ja vaika yhtiö korvaa matkakulut, ne eivät kata lentolippua, joten istun vuorokaudesta reilun 16 tuntia junassa. Mutta edelleen, kyseessä on unelmatyö, jossa saan matkustaa toisen kustannuksella ja harjoitella kieltä. Itse asiassa kahtakin. Ja tämä matka ei ole vielä kaikki. Siskoni Tanssija on menossa Rovaniemelle Au Pair -haastatteluun lähteäkseen Jenkkeihin, joten menen sinne mukaan henkiseksi tueksi huomenna. Joten aikatauluni on aika täynnä.
Näen lisäksi onnekseni serkkujani ja asioita on selvinnyt, joten sydän on taas vähän keveämpi.

Niin muuten, päivän asu -kuvien puute johtuu tatskasta, jonka tikkautin ihooni reilu kolme viikkoa sitten ja löysistä oloasuista, joita olen pitänyt sen parantuessa. Ehkä nyt, kun aikaa on kulunut tarpeeksi, yritän taas alkaa tsemppaamaan valintojeni kanssa.

Brief reminder of reality

I lost my job even before I got it started. I'm most pissed about the fact that this was a successful business with 10 years of experience and making profit that got shut down because of bureaucracy - and at a time when successful businesses should be vital to our economy. Obviously, I can't tell you more. I'm just hoping they will be able to reopen before the end of the summer. I have a back-up plan, but it does not seem to be enough. So we had some parties and I had a great time. It has been breaking my heart to know one of my friends is going away because he became so dear to me. Here's a photo of another party at our place when my sister got her vocational school degree.
At the moment, I'm finding blogging extremely difficult and maybe have to have a pause because I can't find any positivity inside myself and don't want to bitch about everything here - you don't deserve it. I can't even tell you what's wrong, because that would just get me into more trouble. So I'll keep updating when I'm up for it.

Dress// Gina Tricot// mekko
jacket// H&M // takki
earrings// from my sister// korvikset siskolta
necklace// CityMarket// kaulakoru
leggings// Gina Tricot
sandals// Tally Weil

Menetin työni ennen kuin se edes alkoi. Eniten suututtaa, että kyseessä oli menestyvä liiketoimi, jolla oli takanaan 10 vuoden kokemus ja tekivät voittoa ja heidät suljettiin byrokratian takia - aikana, jolloin menestyneet yritykset olisivat elintärkeitä maamme taloudelle. Tietenkään en voi kertoa teille enää enempää. Toivon vain, että he voisivat aukaista uudelleen vielä niin, että saisin tehdä töitä. On minulla varasuunnitelma, mutta siitä tuskin on hyötyä. Joten ohjelmassa oli hieman juhlia ja oli aivan älyttömän hauskaa. Olen ollut todella murtunut nyt, kun tiedän, että eräs minulle rakkaaksi tullut ystävä lähtee ja ei koskaan tiedä, milloin näemme seuraavan kerran. Tässä sitten kuvia meidän juhlistamme, kun siskoni valmistui.
Tällä hetkellä bloggaaminen on minulle erittäin vaikeaa, sillä sisälläni ei oikein ole tällä hetkellä positiivisia ajatuksia, enkä koe mielekkääksi vain valittaa tänne koko ajan - te ette ansaitse sitä. Ongelmastani en voi puhua, koska siitä koituisi minulle vain lisää ongelmia. Kirjoittelen aina silloin, kun jaksan taas.

Life etc.

So I have tons of things to do with a translation work that I managed to land for myself, thanks to my dear cousin. On top of that, Amazon.co.uk delivered my One Tree Hills (first and second season). And of course I could like die if I didn't watch them all in one go. It gets better: my sister finally gets her degree from vocational school and I've been helping mom out with cleaning up the house (yak!). But anything for my sys, seriously.
The mail also brought me this beauty that I couldn't find from the shop. I love the way it looks.

Dress & belt: Gina Tricot
shoes: Tally Weil

Joten mulla on ollut tonneittan tekemistä: käännöstyö serkkuni ansiosta, kaksi kautta Tunteet pelissä -sarjaa Amoazon.co.uk:lta (nehän on pakko kattoa heti putkeen kaikki). Ja sitten vielä siskoni valmistuu vihdoin ammattiin ja juhlat on lauantaina ja olen autellut äitiä siivoamalla niin pirusti (yäk!). Mutta mitä tahansa siskoni vuoksi, oikeasti. Posti toi myös tän kaunokaisen, jota en löytänyt liikkeestä.

Mekko ja vyö: Gina Tricot Kengät: Tally Weil

I've bought two products that I've been happy with: Nivea's gradually tanning face cream and Maybelline's Dream Satin Liquid -foundation. The first one gives me a great glow and doesn't come on unevenly. The latter is just a great way for me to conceal the impurities and problem areas on my skin on a regular day.

Ostin kaksi juttua, jotka olivat positiivisa ylläreitä: Nivean päivettävä kasvorasva ja Maybellinen Fream Liquid Silk -meikkivoide. Toi rasva päivettää ilman läikkiä ja epätasaista luonnotonta lopputulosta. Meikkivoide on tosi hyvä arkikäyttöön noita epäpuhtauksia ja epätasaisuuksia peittelemään.

I have a party coming on tomorrow as well when the last party of the exchange students in Oulu Uni is held. I am going there by car to see everyone for the last time and then come back home in the early hours of morning. Also, the 100th post of my blog here is looming and I'm thinking chances to win something small. I'll be back Sunday with something to tell you for real and the time to really tell it. Plus, I GOT A JOB!! Ok, so it's at a grill, but who cares, at the mo', I have a job which equals me going to London for sure this automn!

Huomenna myös juhlat tiedossa, kun vaihtarit Oulun yliopistosta pitävät viimeiset bileensä läksiäisinä. Menen sinne autolla ja ajelen aamuyöllä takasin kotiin ehtiäkseni ajoissa siskon juhliin. Lisäksi tämän blogini 100. postaus lähestyy ja olen miettinyt hieman palkintomahdollisuuksia :) ja sitten, mie sain TÖITÄ!! Okei, grilliltä, mutta kuka välittää tällä hetkellä, minulla on työ mikä on suoraan verrannollinen mun Lontoon nyt varmaan reissuun syksyllä!!!

Tunnustus

Garnetice antoi tämän blogitunnustuksen mulle, ja voisin sanoa, että right back at you! Ice on aika samanlainen kuin minä: opiskelee, on nuori (hän vieläpä nätti), englanti sujuu ja tyttö rakastaa penkkiurheiluakin. Tosin se kannattaa väärää jäkisseuraa, mutta hey, ei se ainakaan kannata Jokereita. Sillon ei varmaan voitas olla kavereita ;)

säännöt ovat seuraavat:
1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa.

2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen.

3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa)joille haluat tunnustuksen antaa ja linkitä heidän bloginsa.

4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä

Ja minä nimeän seuraavat:

Nerikah: Ihanan terävää kieltä ja hauskoja sanavalintoja elämästä, joka ei koskaan kuulosta tylsältä. Luen tätä, kun oma mies on töissä, auto on poissa ja en ole jaksanut lähteä niihin makeisiin bileisiin, soittaa ketään kahville tai kipaissut kävelylle ja mussutan koneella tai telkun ääressä karkkia/ salaattia/ leipää ja haaveilen, että oispa munki elämä joskus noin jännää :D

Natjale: Luen erään äidin/vaimon/ supernaisen blogia, koska Natjalesta tuli edellisessä blogielämässään blogiäitini :D sitä on vaikea selittää, mutta siinä vaiheessa, kun on uskaltanut avautua niin vieraalle henkilölle kuin voi kuvitella pelkän blogituttavuuden perusteella toisen olevan ilman minkäänlaista ahdistusta tai syyllisyyttä siitä, että on "mennyt toiselle avautumaan/ valittamaan" ja joka kerta saanut niin loistavan vastaanoton ja mahtavia vastauksia, niin koen jotenkin olevani kytköksissä henkilöön. Oli ihanaa, että nihku tuli takaisin :) Nyt se asuu Hollannissa ja pitää kaikkia lankoja käsissään ja hoitaa kodin remonttia.

tiiti:Valloittavan ihanat sanavalinnat, hykerryttävän törkeää huumoria ja mahtava oma tyyli. Muotibloggareista en seurannut häntä ensin, mutta silti kun ei sille voi mitään, että tätä kuivaa sarkasmia on pakko aina lukea. Ehkä johtuu omasta kieroutuneesta huumoristani, mutta nauran näille kippurassa. Eniten rakastin tiitin tätä postausta, jota nauroin kaksikymmentä minuuttia.

verna: Ihmisläheinen ihminen sanan varsinaisessa merkityksessä. Rakastan tarinoita, mietteliäitä kirjoituksia ja viime aikoina ilmaantuineita seikkailuita (esim. Lontoo). Voisin kuvitella, että jos saisin joskus sen, mitä vernalla on elämässään tällä hetkellä, voisin olla onnellinen elämääni. Ihailen tämän naisen taistelua ja rehellistä kerrontaa erittäin vaikeasta aiheesta ja siitä, miten hän on päättänyt selvitä. Hän kertoo siekailematta, milloin tuntuu pahalta ja miksi ja varmasti tuo lohtua heille, jotka ovat kokeneet saman. Kaikesta välittyy ihana viesti - elämä kantaa sittenkin.

Linkittäisin muitakin, mutta lyhyestä virsi kaunis jne. Antaisin tunnustuksen, vielä rakkaalle tosielämän blogittajaystävälle, mutta olen luvannut linkitykset hänestä jättää pois :) tietää kuitenkin, kun lukee tämän, että on saanut tunnustuksen inspiroivasta muotiblogista ja ihanasta ideasta sekä loputtomasta ajatustulvasta. Mielestäni hän ei aina tee ihan sitä tyypillisintä tai kauneinta ratkaisua, mutta omalla tyylillään aina ja minusta erilaisuus ja kokeilu ja rohkeus kantaa omia juttujaan tekee tästä bloggarista mahtavan ja ihailen sitä pokkaa sekä niitä lumoavia juttuja, mitä onnistuu taikomaan (yhden jutun olen jo häneltä ostanut ja esittelen ne kohtapuolin :) Joten tunnustus menee sille, joka tietää, kenestä puhun.

This text has no point being written in English, since none of the blogs I tagged are in English. Tomorrow I'll get back on track and write some fresh things in both languages.