Kirjoitan tätä Oulun Yliopistolla hiki hatussa. Suuntana Madame B.C:n
residenssi ja päivä kai pulkassa? Hiki on myös osaltaan tuskanhikeä:
miten ihmeessä aion tukkia itseni joulukuun publiikkiin kaikkine
tutkinnon tämänhetkisine puutteineen?!
Mutta yrittää täytyy. Niinpä Surusilmä on kotona lapsemme kanssa ja minä reissaan kodin ja Oulun väliä kerran viikossa mahdollisuuksien mukaan. Loput päivät vietän kirjastossa. Tämän ja huomisen vietän siis Oulussa ja kauhulla ja innolla toivon nyt tämän buustini kestävän. Olisinko maisteri tammikuussa? Voisinko hakea työtä? Tämä tällainen päivitys. Voisin kertoa teille myöhemmin siirtymän onnistumisesta, talohaaveista, isyysloman ja opiskelun sovittamisesta sekä parisuhteen haasteista ja parhaista puolista lapsiarjessa, varsinkin kun koitetaan pyörittää opiskelija ja työssäkävijän arkea.
Hiphei! Olen virallisesti takaisin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti